Tusagassiutinut nalunaarutit

Upernaakkut ataatsimiilluta aallartippugut. Inatsisartut aningaasaliissutinut ilassutitut inatsisissaannut siunnersuut 2023 eqqartornerani tupaallaatigeqaarput Inuiat Ataqatigiinniit Akileraartarnermut aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliap suleriaasiat maannamut atuuttoq nutarterneqalermat avaqqutiinnarlugu sulineq akuersaarlugu oqariartuuteqarmat. Inatsisartuni ilaasortatut suleriuutsit atuuttut malinneqartuarnissaat, avaqqunneqarsinnaannginerallu apuunneqartuarput – taamaattumik Naleqqamiit partiit anginerniit suleriuutsit atuuttut malittariaqannginnerannik oqarituuteqarnerat paasisinnaanngilluinnarparput, ilami inatsit atuutut tamanut atuuttussaammata. Nunarput ullut tamaasa inatsisit atuuttuniit ingerlanneqarpoq, innuttaasunut ilaatigut eqquinerluttunik. […]

Naleqqamiit ersarissumik suaarutigereernikuuarput nunatta 1953-imi tiguangaanera akuersaaruminaatsikkipput. Aammattaaq maannamut Kalaallit Nunaani Inuit, nunap inoqqaavi, pineqarnerat akuersaanngikkipput. Naleqqamiit ersarissumik niviarsiaqqat arnallu piumasarinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut taperserlugit misiginneqataanerpullu nalunaarutigeqqinniarparput. Inatsisartuni partiit sinneri asuli isummersortinniarlugit qaqitsinngilagut 2022-imili[1].Danmarkip ”naalangaaffeqatigiiffianiinneq” taamak pilluarnartigippat, sooruna arnartagut pinngitsaalillugit naartunaveersaaserlugit ullumikkumut assigiinngisitaarneq taama annertutigisoq. Kisiartaanngilarmi Inuit inuiattut sakkortusaarfigineqarnerat. Pinngitsaalissummik nuussuinerit aammalu meeqqanik arsaarinnittarneq( ulloq manna tikillugu

Kalaallit Nunaani tusagassiortuniit Naleraq aperineqarpoq, sooq  periusissiami saqqummeqqaammersumi Naalakkersuisut partillu allat saqqummiussaanut atsioqataasimannginnersugut. Apeqqut ersarissoq: ”Partiit allat isummaminnik mumeriasaarlutik, Naleqqap politikkianut tapersiilerneranni, sooq atsioqataanngilasi?” Siusinnerusukkut eqqortumik Berlingske tusagassiaminni issuarpaanga[1], nassuiarakku danske stat allakkiaata imarisaa[2]. Ingerlaannaq Naalakkersuisut Siulittaasua naqqiummik[3] nassiussivoq Inuit nunatsinni immikkut pisinnaatitaaffeqarnissaat akerlilerlugu. Taava Naleqqap atorluaannarsinnaanngilaa isumaqatigiissut, Inuit nunatsinni immikkut pisinnaatitaaffilersuilernerat? Aali Naalakkersuisut nalunaaruteqareersut

Aningaasaqarnerut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq Erik Jensen (S) isorliunerusuni ineriartornissaq kingulliullugu aallarteqqippoq aammalu Inatsisartunut saqqummiunneqarsimanngitsumik tunuliaqutitaqanngitsumillu Finansminister Nicolai Wammen atsioqatigisimagaa ullumi Sermitsiami Thomas Munk allaaserisaani saqqummiunneqarpoq. Siumut pisarnertut isorliunerusunut illoqarfinnullu kingulliutitsisaarnerata aallarteqqinnera Naleqqamiit akuernngilluinnarparput. Qasigiannguani Aasiannilu ukiorpassuarni utaqqineqarsimasoq nukissiuutiliornissaq Naleqqamiit pingaartillugu siunnerfiunerani Naalakkersuisooqataanitsinni piviusunngornissaa pillugu aqqutissiueqataasimanerput kinguarsarneqaqqilluni kingulliunneqaqqilerluni atsioqataassutigisimanera Naleqqamiit akuerisinnaanngilluinnarparpu. Aasiammiut Qasigiarmiullu pilliutigineqaqqinnerat akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq isorliunerusut kinguarsaaffigineqartuarlutillu

Ammerivimmi sulisut Qaqortumi tamarmik akissarsiaqarput. Aamma amernik tigooqqaasut sinerissami suleqataasut tamarmik Nunatta ammeriaviani sulisutulli allatut sulinerminni atornerlunneqaratik akissarsiaqalertariaqarput. Taamatut inunnik atornerluisoqarsinnaanngilaq inunnik atornerluineq akuerineqarsinnaanngilaq, Namminersorlutik oqartussat suliffeqarfiutaanni. Naak taakkua inuit pisinnaatitaaffiinik illersuisunngooq? Qaa makku inunnik sulisunik atornerluinerit malersorniarsigit Namminersorlutik Oqartussat inunnik atornerluisut? Hans Enoksen attavigineqarsinnaavoq 55 44 08.

KNR Radio Kalaallit nunaatagooq radioa pisortatigoortumik inuiaqatigiit aningaasalersugaat paasitilaarniarpara takuuk sooruna inuiaqatigiit pisuussutaat aalisakkat aammalu aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip eqqartorneqarnissaa soqutiginngeqaasiuk? Suut siunnerfiunersut pillugit radiokkut TV-kullu oqallititsiniaritsi. Aalisartorpassuit nunamut qaqisussanngorlugit Naalakkersuisoqatiiit siumukkut inuit ataqatigiillu ingerlappaat. KNR qaa eqqerniaritsi inatsisartuniittut aalisarnermut inatsisissaq partiinut eqqartortinniarsiuk ammasumik. Inuiaqatigiit pisuussutigut annaalerpagut nipangiinnarluta utaqqigutta aningaasaatilinnullu tunniullugit. Tamannalu Naalakkersuisoqatigiit anguniarlugu massakkut siunnerfigalugu

Tasiilami pilersuisoq maanna imaarulluinnartutut taasinnaanngorparput, aasaq manna qassissaannik umiarsuaqaraluarpoq inuiaqatigiillu atorfissaqartilluinnagaat maanna takussaajunnaavissimapput. Inuiaqatigiit pingaartitaat pinngitsoorsinnaanngisaallu amigaatigaagut, aasaq maj naalernerani imaluunniit juni aallartilaarnerani umiarsuaq siulleq tikippoq tassanngaaniillu qasseeriarluni Tasiilamut apuuppoq kisiannili inuussutissat eqqiluisaarnermut atortut amigaatigeraluttuinnarpagut. Royal Arctic Line pisuutinniarsariinnarneqarsinnaanngilaq aatsaammi qanittumi taanna ajutoorpoq, kisiat eqqarsaatiginineqartariaqarpoq qaammatini taariikkannik maj naalernera aamma juni aallartilaarneraniilli umiarsuaqaraluarpugut pisiniarfipput immernikuunngilaq

Tusagassiorfitsigut oqaluttuaq alianaqisoq,Naja Zeeb Pedersen pillugu saqqummertoq,  Naleqqamit Naalakkersuisut kaammattorusuppagut piaarnerpaamik iliuuseqaqqullugit. Ersarissivoq aningaasat tunngavilersuutigalugit misileraatitut katsorsartinnissaa itigartinneqartoq. Sanilliullugu ersarippoq Danmarkimi misileraatitut katsorsartittarneq aningaasat aallaaviuneq ajortut, kisiannili nakorsat naliliinerat. Maanna Folketingimut qinersisoqarpoq, tassanilu Naleqqap qineqqusaarutaaniippoq aningaasat nap­parsimaveqarfimmut atortakkat nunatsinni kaaviiaartinnissaat, Qallunaat Nunaannullu katsorsartik­kiartortut Qallunaat Nunaata akilersortassagaat. Tamanna anguneqareersimagaluarpat, taava Naja Zeeb Pedersen ersarippoq misileraatitut katsorsarneqarnissaa