Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartut ukiuat 2023 ammarlugu oqalugiaataa tunngavillugu oqal-linnissamut Naleqqammit imatut oqaaseqarteqassaagut.
Asasagut inuiaqatigiit nunap inui, nunatsinni innuttaasut sineriassuatsinni isorartoqisumi najuga-qartut tamaasa minitaqarnata pisiariaqartippagut, inuit tamarmik periarfissaqarlutik misigisimasari-aqarput, inuit tamarmik inuussutissarsiuutissaqarlutik misigisimasariaqarput, inuit tamarmik ajornannginnerusumik nakorsiarsinnaasariaqarput, inuit tamarmik ilinniarsinnaanissaminnik periar-fissaqarnerullutik ineriartorsinnaasariaqarput. Nunap inui sumiiffikkaartumik aallaavigalugit ineri-artortitsineq pissasoq ingerlanneqartussaasorlu Naleqqamiit pingaartitarigipput naluneqarunnaar-nikuuvoq, tamannalu aallaavigalugu sulinerput ingerlatseqqissavarput nuna tamakkerlugu ataatsi-meersuarnitsinni naqissuserneqarlutik siunnerfigut tunaartaralugit politikkikkut ingerlaqqissaagut nunatta inui pillugit taakkulu atugaasa pitsanngorsarnissaat sulissutigalutigu.
Naluneqanngitsutuut Naleraq pilersinneqaramili anguniakkaminik pingaartitsisuuvoq aammalu pingaartitaat nunap inuinut tunngasorujussuusut naluneqarunnaarnikuuvoq naalagaaffinngornissa-mullu suliat aallartissasut pingaartitarisorujussuaarput oqaasiinnaanngitsumik suliat aallartisarne-qarnissaanullu oqaluinnarata tikkuusillutalu siunnersuuteqartarluta, tamannalu nunap inui peqatigal-guit aallaavigalugillu ingerlatissagipput naqissusertuartarparput.
Naleqqamiit pingaartitaraarputtaaq kalaallit oqaatsitta oqaasiinnaanngitsumik nunatsinni salliutiler-nissaat taamatullu aallaaviulernissaat pingaartillugu piaartumik aaqqiiffigigasuarneqarnissaa angu-niarneqarnissa timitalersornissaanullu tikkuussiuarlutalu oqaaqqissaaruteqartuartaratta timitalimmik angusaqarfiginissaa pillugu suliat aallartittariaqartut.
Nunap inui Nunaqavissut oqaasiinnaanngitsumik illersugaanissaat inatsisitigut kinaassuseqarluta aaqqissuussiffiginissaat qaqileriuarpugut aallaaqqaammut paatsoorniarneqariarluta maannakkut suna pineripput paasineqariartulerpoq aammalu takuneqalerpoq inatsisitigut kinaassuseqarnisarput qanoq pingaaruteqartigisoq nunap inui aallaavigalugit pisinnaatitaaffiatigullu illersorsinnaanerul-lugit ingerlassagutta. Paasineqariartorpoq nunap inui qallunaajunngimmata maannakkut inatsitigut, uterpara inatsisitigut, kinaanerput qallunaavoq qallunaatut innuttaassuseqartitaagatta.
Nunatsinni ilinniarsimasut taakkulu aallaavigalugit nunatsinni kiffartuussineq ingerlatilertariaqa-ripput timitalersornissaa piffissanngorpoq. Sapinngilagut aammalu ilinniarsimasut pisuussutigut atorluarnerulernissaannut piffissanngorpoq oqaluinnarneq qimallugu timitalersuilernissarput aallar-tittariaqartoq Naleqqamiit isumaqarpugut.
Qulequtamininnguit pingaarutillit anguniakkagut nunap inuinut pingaaruteqartut toqqammavimmi-gut inuiaqatigiinnut tamakku tamaasa pitsanngorsaataasussat toqqammaviusussallu Naalakkersui-sooqatigiit siulittaasorisaaninngaaniit oqalugiaataani maqaasivagut taamatullu siunissamut tikkuus-sisumik pilersaarusiorluakkamik qanoq iliortoqarnissaanik oqariartornerit Naleqqamit maqaasiva-gut.
Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa maluginiarneqarpoq oqallorinneq atorlugu tusarnersa-gaasoq aammalu oqarluartaarnerpassuarnik imaqartoq, kisiannili ataatsimut isigalugu nalilerso-raanni siunnerfiusussanik allannguiniarnermillu oqarluartaarutaasimasunik timitalersuinissamik aju-usaarnaraluartumik imaqarani allaffissornikkut misissuinerpassuit qinersivik una naaneranut aatsaat atuutilerumaartussanik imaqarneruvoq, tamannalu Naleqqamit soorunami uggoreqaarput. Nunap inuinut aaqqiissutaasussanik oqalugiaatip imaqarnerunnginnera uggoreqaarput.
Naalakkersuisut siulittaasuat peqatai suleqatiginiarsarisai parteeqatai illuatungiliuttoqatigalugit al-lannguiniarneq ammanerusumik ingerlatsilernissaq siunnerfiginissaanut nipilioqatigisimaqaagut, taamanikkut nipiliuutigineqartut soorunami oqalugiaammi aaqqiissutissartai Naleqqamiit maqaasi-gatsigit oqaasertaliinerput neriuutigeqaarput paasineqarluassasoq isornartorsiuiniaannarnerunngim-mat piviusulli aallaavigalugit oqariartuuteqaratta neriuutigaarput qinersivik ingerlanerani naanngin-neranilu aaqqiiffigisisassat aallartinneqassasut.
Siumut maannakkut ikerinnakkut Naalakkersuisooqataaqqilernikuusoq qinersiviup aallartinnerani illuatungiliuttuulluni aaqqiissutissarpassuarnik nilliaateqarpoq iluaagisaqarlunilu nipilioqaaq sak-kortuulioqalunilu maannakkut aaqqiinaveerluni misissuinerpassuarnut sangujoraartorujussuullunilu ingerlanermut akulerutiinnarpoq.
Nunatta aalisagassartai sumut iluaqutaappat, nunap inuinut iluaqutaappat? Aaligooq aalisartunut ilu-aqutaanerusumik siunnefeqarniartugut aalisartut aallaavigalugit ingerlalernissarput soqutigi-neqanngilaq kinguarsarneqartuarpoq nunap inui aalisarusukkaluartut killilersorneqarput.
Aqumiut pillugit 90 %-ii nunaqqatigut kalaaliusariaqartut anguniarlugu saqqummiuttaqattaagarput qaangerniarlutalusooq Siumut siulittaasoriligaata Siumut sinnerlugu naammaginngilluinnarlugu kin-guarsaqqinnagu 100 %-iusariaqartoq sakkortuuliutigaa piaartumik aaqqittariaqartoq, nalunaarut su-liaareersoq saqqummiuteriaannaq nerriviup qaavaniikkaluarluni maanna skuffe-mut iliinnarneqar-simagunarluni anguniagaq anguniarunnaarlugu kinguarsarneqaqqittuarnera Naleqqamiit uggore-qaarput. Aqumiut nunaqavissut kalaaliusariaqarnerat anguniagarput asuli qaangerniartuusaarlutaana oqarluartaarutaannaasoq Siumumiit? Imaluunniit uatsitulli pimooruppisiuk? Pimoorukkussiuk kin-guarsaqqinnagu aaqqiiffiginiartigu kalaallit pisinnaasut naammattut pigaagut. Inuaqatigiit pigi-saanni Royal Grønland-imi kilisaatinilu allanilu piaartumik kalaallinik atugarisaat pitsaasumik aaqqiiffigalugit aqumiut aaqqiiffigigasuarniarlik nalunaarutit aqqutigalugit.
Nunatta aalisagassartai nunap inuinut iluaqutaanerusumik aaqqissuunniartigit, maannakkut kik-kummi aalisakkat aningaasarsiutigaat, nunap inuisa aningaasarsiuutigilertariaqarpaat oqarluartaar-nerit qimallugit nunap inuinut iluaqutaasumik aaqqissuussiniarta.
Qanga aalisarneq nunap inuisa aningaasarsiorfigisimasaat maanna allaffissortut allamiullu anin-gaasarsiorfigivaat nunap inuisa aningaasarsiutigilerniarlissuk pikkorluppallaaqaagut.
Aatitassarsiorniarneq sumut kikkullu iluaqutigisarpaat? Nunatsinni pisuussutigut uumaatsut kikkut aningaasarsiutigaat? Nunatta inuisa iluaqutiginngilluaasarpaat nunatta karsiata iluaqutiginngillu-aasarpaa, sooruna allamiunut taakkulu aningaasarsiorfissaanik tunioraatiinnaripput? Naalakkersui-nikkut silattortariaqalerpugut nunatta inuisalu iluaqutigisaanik aaqqissuussisariaqalerpugut pisuus-sussuarnik ulikkaarpugut naleqanngitsutut isigalugit annissoriarlugit nunanut allanut annikkaanga-mikkit suliareqqereerneranni iluanaarutigerujussuarlugit tuniniaqqittarpaat, ila susugununa silattor-tariaqalerpugut. Tamanna ersarilluinnartumik marlunnik takussutissaqarpoq tassa kujataani Nalunaq Guld, ukiorpaalunii guldtinik nalitoqisunik annissueriarluk akileraartussanngorlutillu imminnut nalunaarutigisarput akiliisinnaajunnaarlutik. Rubinisiorfik Nuup kujataani Qeqertarsuatsiaat eqqaaniittoq rubini annertoorujussuaq annissorneqarpoq nunani allani nalittorsariarlugu akisoorsu-armik tunisassiarineqarpoq taamaakkaluartorli matuneqarpoq qimaannarlugulu nunartsinnut ilua-naarutaanani sinneruttoq taammaallaat takussutissaq qaqqami piiaaffik taseqqertoq aammalu sulisut najugarisimassaat ineqarfiit. Naalakkersuisut, Kommuneqarfik Sermersuup aammalu aatsitassarsi-orfiup isumaqatigiissutaa nunatsinnut iluaqutaanngilaq allaat Qeqertarsuatsiaarmiunut iluanaarutis-saagaluit akilerumaneqaratik rubinisiortunit.
Taamatullu Naalakkersuisut piaanissamik akuersissumik tuninikuuaat Dundas Titanium A/S Mori-usap eqqaani piaasussanngorlugu piaavik 64 kvadratkilometeritut annertutigisoq maannakkut piaaf-figineqarluni, taannalu piaaffik ukiuni 30-ini piaarfigineqarsinnaalluni akuerisaalluni maannakkut ingerlavoq. Nunap qaavani sissamiittoq qalugiinnarpat prammersuarnillu umiarsuarmut ikiorariar-lugu annissuinnarpaat. Pisariusumik piaaffiunngilaq kalaallit ingerlassinnaagaluarpaat, sooq nammi-neq ingerlatinngilarput pisariitsumik piiarneqarsinnasoq, sooruna uagut nammineq nunap inuisalu iluanaarutigalugu piaarsinnaanngikkaat?
Aatsitassarsiornermi alloriarnermi nunaqavissut nunap inui pinnersaasiassanik killilersugaanngitsu-mik aaqqissuussisariaqalerpugut sooruna Naalakkersuisunikkut taakku neriorsuinnartarlugit aaqqii-naveersaartoqartuaannartoq ila piffissanngorpoq nunaqavissunut iluaqutaasussanngorlugit aaqqis-suussinissatsinnut.
Takornariaqarneq tupigusuurtigaara annertunerusumik Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaam-mini iserfiginngimmagu aaligooq inuussutissarsiuutit pingaarnersaasa sukarsuit ilagissagaat.
Inuit pilluarnerulissasut anguniarlugu oqalugiaat imaqartorujussuuvoq, kikkunuku pineqartut nunap inui tassani salliutinneqanngillat avataaneersut takornarialerisut maanna atugarissaartorsuullutik ingerlarsorput allaat akeqanngingajattumik hotel-ersuarnik pisisarput avataaneersut, nunaqavissunut periarfissarsiuunneqanngilarluunniit, susoqartaruna. Avataaneersunit takornarialerisunit nunaqavis-sut periarfissaqan-nginnerullutik allaat maannakkut inangertaarneqarput.
Takornariartaassuit umiarsuit pilersaarusiorluagaanngitsumik tikittaarput pisiniarfinni pisiassat kil-leqareeqisut nungupajaarlugit pisiniartaarput nunaqavissut pisiassaaruttaarlugit pilersaarusiorne-rusariaqarput tikiffissaat nalunngereertarpagut suut pisiarusussaneraat ilanngullugit pisiassanik pini-unneqartarnissaat pilersaarusiuuttariaqarput pisiniarfiit iluanaarneruniassapput nunaqavissut nioqqu-tissanik nuungussaasarnerat anigorniassaaq.
Umiarsuit ajutooratarsinnaanerat eqqarsaatiginnguarnagu nunatta sineriaat umiarsuit umiarsuarujus-suillu angallaffigivaat takornariartaarfigivaat, kangerlunnut pulasajoorput piniariartarfiit eqaloqarfiit nunap inuisa ukiussamut pilisarfii soqutiginnguarnagit.
Umiarsuarnik ajutoortoqarnissaa utaqqerusaaginnarnagu aaqiisoqarnissaa Naleqqamiit qaqilertar-simavarput Emanuel Nûko umiarsuit nakkutigineqarnerunissaanik qinersivik siullermili qaqilerisa-lerpoq kingornalu Naleqqamiit uangattaaq qaqinnikuuara Inatsisartuni tapersersorneqartoq umiarsuit kangerlunnut piniariartarfiusunut pulaqqusaajunnaarnissaat ingammik qilalugaqarfiusar-tunut. Naalakkersuisut qaqilertaakkagut piaartumik suliaritsiarsigit nunap inuinut iluaqutaanerusu-mik naleqqussaajutigalusi ataqatigiissakkamik suliaqatsiaritsi. Neriuppugut Naleqqamiit qaqiler-taakkagut ilanngullugit aaqqiigasuartoqassasoq Naalakkersuisut nutaassat taarseqqinnginneranni suliarineqapallassinnaasussamik. Naalakkersuisut taarseraatingaarmata suli aaqqiigatik tunuartaaq-qiinnarmata assut ilungersunarpoq naammassisaqaratillu tunuartaaqqiinnavinnerat imaaginnalivim-mat.
Naalakkersuisut siulittaasuata eqqaaveqarneq titarnertaaq sanimut naanaguluunniit eqqaaveqarnik-kut aaqqiiniarlutik oqariartuuteqarpoq tupinnaqaaq pissutsinut piviusunut ilisimasakinnerup anner-tunerujussua. Avannaani nunaqarfiit ilaat eqqagassarsuarnik ulikkaarput allaat anartarfiit nunaqar-fiup iluani aqqusernup sinaannaanut iliorarneqarput nunaqarfiit eqqaavissunnersuarmik avatangii-seqarlutik inissisimapput. Naalakkersuinikkut siunnerfeqarluni ikuallaaviit marluk sineriammi isorartoqisumi kisimik isumalluutigalugit takorluuineq piviusorsiornerusumik aaqqissuussiffigi-galugu Naalakkersuisut peqataanerusariaqarput. Kommunit akisussaaffigigaat oqaannartaarunnaar-lusi akisussaaffimmik tigusillusi kivitseqataatsiaritsi Naalakkersuisunaa inuit peqqissusaat uloria-nartorsiortinneqarpoq ikuallaaviit marluk kisimik isumalluutigalugit ingerlaniarsarinissinni taman-nalu Naleqqamiit tupigusuutigeqaarput akuersaarneqarsinnaanngilluinnartutullu isigalutigu.
Nunaqarfinni isorliunerusunilu tunitsiveqarnikkut talittarfeqarnikkullu imaannaanngitsorujus-suarmik inissisimasoqarpoq tupisuutiginanngitsuunngilaq inuunerissaarnerunissamik oqalugiaat imaqartinniarlugu taakku inuunerissaarnerunissaat isiginiarneqanngimmat nunaqarfippassuarni sine-riammi imartarput pisuussutinik ulikkaartoq, nunaqarfimmiut fabrikkiusimasunut maannakkut tuni-oraavisunut killilersorlugit tunisillattaartussanngorlugit inissisimapput sineriak tamaat, susugununa sooruna nunaqarfimmiut aningaasarsiortinnaveersaartinneqartut kiisa pissutsit tupinnarsigaluttuin-narput aaligooq inuunerissaarnerunissamik anguniagaqartut nunap inui aningaasarsiornaveersaartil-lugit sumiiffippassuarni.
Manittsup nunaqarfiini uummannap nunaqarfiini Upernaviup nunaqarfiini qeqqani kujataani avan-naani tunumilu naleqqussaasoqartariaqarpoq Kangersuatsiaq pisortat ingerlataanni tunisassiorfik
matuinnarnikoq qaqilertagarput suli aaqqiiffigineqanngilaq, maannakkut tupinnaqaaq tunisiartortut fabrikkiini allaniittuni matoqqariasaarneranni aalisagartarisatik igiinnartaarpaluppaat fabrikki am-manngimmat, allamik oqarfiunngilaq nunap inui mittatigineqarput.
Nugaatsiami tassaarsuaqarnerata kingunerani inuit tamarmik tusaasunik kikkut tamarmik illutaar-tussat neriorsorneqarnikuupput massakkullu suli ilai anngussisarput illutaartinneqarsimanatik naak atsiortinneqarsimagaluarlutik illumik tunineqarnissaminnik. Inuit artornartorsiortut erloqisut inuit tamarmik tusaasaannik neriorsorneqar-sinnaanngillat salloqittarlugillu neriorsuisut namminneq naammassisinnaanngisaminnik allaat oqaatigineqarsinnaavoq aliasunnerpaaffianni salloqit-tarneqarsimasut tamanna Naalakkersuinikkut aaqqittariaqartoq Naleqqamiit sakkortunerpaamik kaam-mattuutigaarput piumasaralugulu, tamannalu aamma pappiaranngorlugu Naalakkersuisunut anngutissavarput.
Nioqqutissat akii nunaqarfinni isorliunerusunilu amiilaarnarsiinnarput qaffasinnerujussuat piniakkat ingasattajaartumik killilersugaapput inuit pisiniarfinni nerisassaminnik pisiniartariaqartunngorlugit aaqqissuussiffigineqarnerat nammineq aallaaviungitsoq ingerlanneqartuarsinnarpoq nioqqutissanillu pilersorneqarneq akisuallaaginnarani nioqqutissat amigaataanerujussuat amiilaarnarsiinnarpoq. Si-neriammi pilersuinerup ajortorujussuup soqutigineqannguarani ingerlasup takutippaa ajortoqarluin-nartoq Nuummut RAL kukkuluttorneratigut nioqqutissanik amigaateqallatsiaramik qanoq ilungersu-atigisut aammalu qanoq amigaateqarneq ajortigisoq malugaat aali sineriammi taamatut ulluinnarni atugassaqartitsiffiusut, tamakku pillugit Naalakkersuisut iliuuseqaqqullugit allakkat ammasut aqqutigalguit anngussisaarfigaagut suliluunniit akinngilaat – ila atugarissaarnerunissamik qitiutitsil-luni oqalugiassagaanni soorlu aamma saaffiginnissutit tamakku tusaanerullugit nunap inuisa atugaat pitsaanerulernissaanut suliaqarnissaminnut tusaanerusinnaassagaluaraatigut oqarluartaaginnarun-naarlutik.
Ataataqanngitsut nunatsinni ukiorpassuit meqqat sumiginnagaasimanerat suliariniarneqartoq Naalakkersuinikkut aamma uukkatarinerinerusariaqarpoq qallunaanik ataataqartut kisimik piunnaar-lugit aamma nunatsinni peqarpoq kalaallinik ataataqaraluarlutik ataataqaratik peroriartorsimasut taakku ilanngullugit suliaqartoqartariaqartoq Naleqqamiit isumaqarpugut.
Ulloq unnuarlu inissiisarfiit aningaasarsiutinngorsimapput allaat kommunit aningaasaqarnerannut artukkiisaarput taamatut periuseqarnerput qimallugu nutaamik eqqarsarluta aaqqissuusseqqittari-aqalerpugut ilaqutariippassuaqarpoq nunatsinni ingerlalluartunik tamakku nukiit pisuussutigut ator-luarlugit meeqqat toqqissimasumik angajoqqaminniit ilaqutaminniit nunaqqatigisaminniit avissaar-tittaarunnaarlugit aaqqissuussisariaqalerpugut, meeqqat ikiorniarlugit, ikilikkat nunatsinni qassi-uleqaat angajoqqaat ilungersortut inuuniapiloortut ikilikkat qassiuleqaat, nammineq takorloorsin-naavisiuk meeqqassinik arsaagaalluni qanoq ilungersunarunartiginersoq ila pikkorinnerusariaqar-pugut.
Meeqqat atuarfianni unamminartunik inissittartut immikkut atuartittalernissaat eqquteqqinniarli ilin-niartitsisunut ilungersortitsivaallaaginnaratik meeqqat allat ilinniartinneqarnissaraluanuanut innar-
liisarnerat isiginngitsuusaaginnarneqarunnaarniarli specialklassit pilerseqqinniarlik meeqqat immik-kut ikorfartortariaqartut ikorfartorneqarlutik immikkut atuarfinni uukkatarinerulertariaqarnerat oqaasiinnaanngitsumik qanoq iliuuseqarfigineqarniarlik ilinniartitsisunut meeraqatinullu ilungersor-titsisut ikiorserneqerulertariaqarnerat neriuppunga naalakkersuisut pilersaarusiuinnaratik qanoq iliuuseqarfigissagaat.
Atuartut pikkorinnerit atuarfinni atuaqatitik naammagittaqalutik suliaannik naammassinninnissaat utaqqisaarpaat, atuartut pikkorissut immikkut atuartinneqartalernissaat eqquteqqinniarlik tamatta naligiittariaqarnitta meeqqat taakku pikkorissut ilikkagaqarsinnaanerat uninngatiinnaraat isigaagut periarfissinniarlik pisinnaasut.
Sulisartut politikkikkut pilliutaajuarnerat ingerlatseqqiinnarniarneqarpoq. Sulisartunut aaqqiis-sutis-samik oqalugiaat imaqanngilaq. Sulisartut ineqarnerannut aaqqiiniarnermik siunnerfinnik imaqanngilaq. Sulisartut pitsaanerusumik atugaqalernissaat eqqaannguarnagu inuunerissaarneruler-nissamik oqalugiaammi oqariartorneq oqarluartaarnerinnaavoq ikioqatigiilluta sulisartoqarnikkut aaqqissuusseqqinniarta iluaqutaasussamik.
Selskabilersuisarnersuit kikkut iluaqutigisarpaat nunatsinni selskabersuit qitiuvallaarujussuarput nu-nap inuisa atugaannut inissisimaffiugatik aningaasaq qitiutillugu ingerlarsorput, taamaammat inuu-nerinnerulernissamut innarliigaluttuinnarnerat anigorniarlugu nunap inui qitiulernissaat suliarisari-aqalerpoq selskabilersuinerujussuaq ingasapallaaleqaaq, kikkut taakku iluaqutigaat inuunerinneru-lernitsinnik aqqutissiuippat?
Attaveqaatitigut atortut isorliunerusuni ajorluinnarput tunumi nutarsaallaramik ullualunnguit suk-katseriarluni aaqqeriarluni maanna ajorneruppulluunniit attaveqaatit, atuisut akiliutaat tigooraan-narpaat attaviit ajoqisut pillugit taarsiisoqartanngilarluunniit.
Avannaani kinguarteqattaarneqaannarpoq attaveqaatitsigut atortut aaqqinnissaat tupinnaannartumik attaviit ajorseqattaarput qameqattaartarput atuisut akikillisaaffigineqartanngillalluunniit – ila susoqartoruna nunap inui oqartanngimmata taamatut atornerlunneqaannaarsinnaanngillat aaqqii-soqartariaqarluinnarpoq. Attaveqaatitigut inerisaaniarneq kipiluttunangaarmat pointilerneqar-tussaasuuppat pointilerneqassagaluarpoq nul point.
Nunatsinni sanngiinnerusumik inissisimasut sullinneqarlunnerpassui isiginngitsuusaarneqarput, soorlu aamma naqinninnernik ilisarinnissinnaanngitsut meeqqat silappaarissut ikiorneqartuugunik iluaqitigisussaagaluaraat ajoraluartumik amerlasuut nunatsinni ikiorserneqarsinnaanngimmata qallu-naat nunaannukartittaarneqarput nunatsinni naalakkersuisut misissuisoqarneranik oqaloriarlutik tutsaqaqqinngisaannartut.
Siffialuttut seeqquluttullu
Sineriassuatinni inuit utaqqisorpassuit isiginngtsuusaaginnarneqarnerat Naleqqamiit akuerisin-naanngilluinnarparput. Inuit anniaateqartut nakorsaatinik misileraatituulli tuniorarneqarlutik periar-lutik morfin-inik tunioraannarneqartut anngussisaartuartarput.
Sineriatsinni inupparujussuit taamatut aaqqeriaannaallutik anniarusaartinneqartuartut sulisinnaane-rat killeqalersimasoq suliaritinneratigut inuttut anniaateqaratik inissisimalernissaat pingaartillutigu ilungersuutigisarsimavarput aaqqiiffiginissaat taamaammallu aningaasanut inatsisissamut isu-maqatigiissuteqartarmermi suliarineqarnissamik utaqqisut ikilisagasuarnissaat angusaqarfigisarsi-magaluarpagut, taamaattorli annikillisarneqaratik ajoraluartumik inuit sineriatsinni naalliutin-neqartuarneqarnerat akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq.
Naleqqamiit akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq aningaasaliissutaasimasut atorneqartannginnerat Naalakkersuisup taamatullu Naalakkersuisooqatigiit soqutiginagillusooq inuit anniartut isiginngit-suusaaginnagaat qaangertariaqarpoq aningaasaliisoqarnikuugaluartoq sumiginnagaaneq annertooq Naleqqamiit akuerinngilluinnarparput.
Nunatsinni aatsaanngooq taama ingerlalluartigaagut, taamaakkaluartoq suli isorliunerusuni inuu-niarneq ilungersunartorujussuarmik ingerlavoq, annertunerusumik qitiusumiit aningasaliissutit malugineqanngillat taamatullu nunaqarfippassuaqarpoq ineriartornikkut peqataatinneqanngitsunik allaat nunaqarfeqarpoq suli imertartarfeqanngitsunik imeq kuuginnartumik peqanngitsunik eqqaani imermik periarfissaqaraluartoq, Naalakkersuisunut § 37 naapertorlugu apeqquteqarama Naalak-kersuisut pilersaaruteqarnersut aaqqissuussinissamik inerisaanissamik iliuuseqalersaarnersut Nukis-siorfiit aperiinnarsimavaat taakkulu akillutik annertunerusumik pilersaaruteqaratik, Naalakkersuisut nunaqarfinnut taamatut atugaqartunut pilersaarusiorlutik iliuuseqarnissaanik periarfissaq manna ilu-atsillugu kaammattuutigerusupparput tamanna isiginngitsuusaarneqarsinnaanngittoq.
Naalakkersuisut siulittaasuat oqarluartaarpoq inuunerissaarnerulernissarput anguniarneqartoq kikkut pineqarpat. Naajaani Nutaarmiuni Qaanaap eqqaanilu inoqarfeqarpoq pisiniarfeqanngitsunilluunniit. Sumiiffippassuarni suli imeqanngillat aali inuunerissaarnermik tamanna pinngitsoorneqarsinnaann-gitsoq peqqissutsimut aalli pingaartorujussuaq maannakkut soorlu Naajaat imeqanngilaq ukiorpas-suanngortuni kissaateqartarsimapput aaqqiisoqarnissaanik tusaaneqanngitsuusaarput misissuippunn-gooq misissuisuusaarunnaarluni tulleriaarinikkut pingaarnersiunermi tassa saalli-utitassat tamakku ilagaat.
Nunatsinni inuuniarneq akisoorujussuanngoriartuinnarpoq nunap inui inuuniarneranni aningaasap pisissutaasinnaanera innarlertaarujussuarneqarpoq nioqqutissat akiisa qaffattaarnerat amiilaarnar-siinnarpoq illuatungaatigut tupinnarsiinnartumik ingasattajaarujussuartumik suliffeqarfissuit anin-gaaseriviit suliffeqarfissuillu millionerparujussuarnik sinneqartoortaartut. – susugununa tassa Naleqqamiit oqaatigerusutamininnguitta ilaat suli peqaraluaqaagut.