Uunga siunnersuut: Naligiissitaaneq assigiinngisitsinnginnissarlu pillugit Inatsisartut inatsisaat.

(Aningaasaqarnermut, Naligiissitaanermut, Aatsitassanut, Inatsisillu Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoq).

Siullermeernera:

Akerliuffigiuminaattumik poorlugu Kalaallinik artukkerniaaneq.

Taama naatsigisumik qulequtserlugu Inatsisissamut siunnersuut Naleqqamiit oqaasertalersornera aallartinniarpara.

Pingaaruteqarluinnarpoq innuttaasut inatsisiliornikkut pituttorniaaneq qangalili ingerlanneqartoq maanna oqaasertalerneqarnissaa.

Qanoq ilillutik Naalakkersuisut ”naligiisitaanissamik” oqariartuuteqarsinnaappat, akerlianillu kalaallit nunap inoqqaavisut akuerineqarnikuugaluit ataasinnguamilluunniit ikiorserumanagit?

Sanngiittortagunuku illersugassagut. Inatsisit aqqutigalugit innuttaasut ikiorsertuusaarlugit artukkerniarnagit.

Kingumut 2009-2013 aqutsineq qiviaannartigu. Tassami maanna assinganik uteqqilerparput. 2009-mi Namminersornermut Inatsit eqqunneqarmat Kalaallisut oqaatsigut pisortatigoortumik oqaaserilerpagut.

2010-mi Inuit Ataqatigiit suliaasa siulliit ilaat tassaavoq qulakkeerlugu danskisut oqaatsit pisortatigoortumik atuinnarnissaat.

Aamma taamani “naligiisitaaneq” aammalu ikinnerussuteqarnerarlugit Danskit illersorniarlugit suliarinerraarneqarpoq. Allaat Nunat Tamalaat nalunaarusiaanni ersarissumik taaneqarpoq politik-kikkut allaffissornikkullu aqutsisut qallunaatoornerullutik, kalaallisut oqaasillit nalikinnerusutut inissisimatinneqartut.[1] Ataqqineqanngilaq Kalaallisut oqaaseqartut nunatsinni 70%-iusut, qallunaatuinnaq oqaasillit 15% attakkaat, kalaallisut qallunaatullu oqaasillit 15% missaani sapinngikkaat. Taamaattorli nunarput aqunniarsariinnarneqarpoq, nunatsinni ikinnerussuteqartut aallaavigalugit.

Inuiaat Kalaallit tassaanerarneqarput nunatsinni nunap inoqqaavinit kingoqqisuusut[2]. Kingoqqisuu-nerlu maanna tunngavissatut inerteqqutaatinniarneqarluni.

Taava Kalaaleqassanngilaq Kalaallit Nunaat. Ullumikkut qallunaatut innuttaassuseqartut Kalaallit Nunaani najungarneq allattorsimaffeqarneq qulakkeerneqaannassaaq.

Ila tupinnaraluttuaq. Aaligooq ullut tamaasa namminiilivinnissatsinnut qanilliartortugut, kinaassuserpullu kulturerput innuttaasugullu pilliutaajuarlutik.

Assigiisitaartitsineq pingaarnertut suliniarneq Naleqqamiit ajuusaarutigaarput. Nunarsuarmioqataalluta assigiinngisitaarneq peqataaffigerusukkaluaqaarput. Inuiattulli immikkuullarinnerput nungusarlugu suliniuteqarneq malunnaqaaq.

Allaammi Naalangaaffinngornissaq kinguarsarneqartuarluni, Naalagaaffittut imminut akisussaaffilersorluni innuttaasunik artukkiineq ingerlanneqarnera Naleqqamiit maluginiarparput.

Naleqqamiit “naligiisitaaneq” eqqartorneqartillugu avaqqussinnaanngilarput oqallineq “Kina Kalaaliuva?” kingornalu Aaliangiiffissatut siunnersuut “Inuit allattorsimaffiat” saqqummiunneqarmata. Tamanna ersarissumik atuarneqarsinnaavoq, Danmarkip Inatsiseqarnermut Naalakkersuisut nittartagaani, eqqunngitsumik tunngavilersorluni akerlilersorneqarsimasut.[3]

Inuit Ataqatigiit siuttuullutik Naalakkersuisut eqqunngitsumik paasissutissiillutik, inunnik immikkoortitsinertut “Europæiske Menneskerettighedskonvention” Artikel 14, unioqqutitsinertut taavaat.
Inuit Ataqatigiit aammalu Atassut inersuarmi allaat Nazistinut sanilliussipput, Kalaallit Inatsisitigut kinaassuseqarnissaat oqallisiginerani.

Sulilu ullumikkumut Inuit allattorsimaffiat ataatsimiititaliami ataasiaannarluniluunniit suliarineqan-ngilaq, aali amerlanerussutillit akuerinikuusaat.

Naligiisitaasuusaartitsineq aqqutigalugu kalaallit naqisimaniarnerat oqaasiuvoq sakkortooq, tun-ngavilersortariaqarparalu.

Ullumikkut kinaluunniit nunatsinni piffissami sivikitsuinnarmi najugaqariarluni piniarnermut allagartartaarsinnaavoq. Tassani Naleqqamiit innersuussimagaluarparput Kalaallit Inuit kisimik taamatut qulakkeerneqassasut, allamiullu qanorluunniit siunertagissaartigigaluarpata immikkuul-larissunik piumasaqaateqarfigineqartariaqarlutik. Tamattami nalunngilarput Great Greenland, nunat-sinni puisit amiinik tunitsivik, EU-mut niuernissamik immikkut akuersissutilik ateqartoq “Inuit excemption”.

Inuit kikkuuneri Danskit allaqqatippaat ILO-169 akuerimmassuk. Tassani ersarissumik allaqqavoq:

”Anguniakkat tamanut atuuttut

Artikel 1

1. Isumaqatigiissut manna ukununnga atuuppoq:
3. inuiaat nunani namminersortuniittut, nunat inoqqaavisut isigineqartut, inuiannik nagguigisaminnik kingoqqisuunertik aallaavigalugu,”

Malugisiuk oqaasertaa, ”isumaqatigiissut manna ukununnga atuuppoq”.
Tassani Kalaallit, tassa Inuit, allaqqanngillat nunatsinni najungaqartuussasut. Aatsaallu imminut nunap inoqqaavisut immitsinnut nalunaarsorutta (2, selvidentifikation), atuutsinneqassalluni.

Ukiorpassuarni Inuit kinaasuseqaratik nungusarneqarnerat danskinit, maanna Naalakkersuisut ingerlateqqiiniarnerat maluginiarparput.

Spiralilersorneqarmata, nuussortitaamata allaallumi inatsisitigut ataataqanngitsinneqarnerat tamaat pivoq Danskit kunngeqarfianiinnitsinni. Allaalluunniimmi ajortuliat amerlaqisut aallarnerneqarput kinaassusiiagaalluta Danskisut innuttaasutsimik kinaassuserput taarserneqarmat.

Massakkumut eqqartukkakka nunatsinni najungaqartut minnerpaamik 85%-iusut inatsisitigut kinaassuseqartitaannginnerup kinguneranik eqqungaapput. Annertuumillu nunatta ineriartornissaanut killilersuutaalluni. Taava aperisariaqarpunga, massakkut inatsisissamut siunnersuut nunatsinni innuttaasut qasserarterutaat ikiorserniarlugit suliaava?

Naalakkersuisut saqqummiussaanni allaqqanngivippoq sunarpiaq ajornartorsiutaammat inuiaqatigiit akunnerminni, allaat inatsimmik pisariaqartitsilersillugit.

Akerlianik tigussaanngitsumik oqaasertalerneqarpoq, nunat tamalaanngooq isumaqatigiissutaat malillugit pisussaaffeqarneraarluta. Allaat Danskit Naalakkersuisa apeqqusigaannik.

Immaqamiuna Kalaallit Nunaani najungaqartuuginnalersugut? Kiisami Naalakkersuisut nassuerutigilerpaat Inuiaajusuusaaginnarlutik?

Taannaqa Namminersornermut Inatsilli eqqunneqarmat partiit anginerit maannamut iliuuseqanngillat Folketingimi qinigaatitaqarunnaarnissaq anguniarlugu, alloriarfiginngilaat suli.

Naleqqamiit isumaqarpugut ilumut naligiisitaanissaq alloriarfigineqarniarpat, Naalakkersuisut Inatsisartullu maanna isumaqatigiittariaqartut tulliani folketingimut qinersisoqalissappat sassartitaqarniaratik.

Namminersornermut Inatsimmi allaqqavoq Naalakkersuisut aammalu danskit Naalakkersuisui naligiillutik suleqatigiissasut. Taamaasilluni Inatsisartut Naalakkersuisullu nunarput sinnerlugu sinniisuussallutik.

Taamaasilluni folketingimi ilaasortat parteertik sinnerlugu qinigaallutik, folketingimi Danmarki sinniisuuffigalugu.

Naleqqamiit aallarniutitut taavarput una siunnersuut akerliuffigiuminaatsoq, tamannalu attapparput.
Naleqqami ilisimaarilluinnarparput suiaassuseq apeqqutaatinnagu inuuniarneq ajornarsinnaaqisoq. Aamma ammit qalipaataa aallaavigalugu immikkoortitaajuarlutik kalaallit inissittarnerat takornar-taanngilaq. Allaammi Naalakkersuisuni Kalaallisut oqaasilik atorfininnissaanut aporfissalersuisimaneq uani qiningaaffimmi pivoq.

Qularinngilarpullu inatsisissap siunertaa kalaallinik naqisimannikkunnaarluni siunissami aaqqissappat torrallassinnaasoq. Maannakkulli kalaallit nunatsinni 85% aammalu Danmarkimi kalaallit Inuit nalunaarsorneqarnissaat, pisinnaatitaaffioreersullu atuutsinneqarnissaat salliusariaqartutut taassavarput.

Inuiaat Kalaallit kaallutik nerinaveersaartinneqartut qinnuigisinnaanngilat nerisassaateqannginneroqqillugit, allaffissorneq innuttaasunik artukkiinerunissaq piumasarissallugu.

Inatsisartoqatikka, qinnuvigaassi ikioqatigiilaarta. Inatsisit Danmarkimiit eqqussuinnarnagit eqaallisaarisa.

Innuttaasut, qinnuigaassi paasinneqqullusi, ajunnginnerpaamik isumaqarlutik politikerit suligaangata ilaatigut ajornartorsiutaanngitsut killilersuutinngortootaramikkit. Pinngitsaalissummik katersisussaatitaaneq qiviaannarsiuk. Una siunnersuut takuinnarsiuk.

Kisianni aamma paaseqqunarpoq sooq 2009-miit 2013-imut ingerlatsineq eqqunneqaqqinnersoq. Politikkikkut partiit piaaralutik ersarluleraangamik, sumut tamaanga politikki ingerlalersarami.

Naleqqamiit taamatut oqaaseqarluta piffissaasorinngilarput ”naligiisisuusaarniarnerup” eqqunniarneqarnera, unalu siunnersuut itigartillugu.

[1] https://unric.org/da/sprog-og-politik-i-groenland/

[2] https://naleraq.gl/wp-content/uploads/2023/03/Ilanngussaq-7-Inuiaat-Kalaallit.pdf

[3] https://lovkvalitet.dk/lovkvalitetsvejledningen/retlige-graenser-og-almindelige-principper/3-1-retlige-graenser/3-1-3-internationale-menneskerettighedskonventioner/3-1-3-4-forbud-mod-diskrimination/