Siammarteruk

Partii Naleraq pillugu oqariartuummut akissut

Radioaviisimi 24.06.2019 Kalaallit Airportip ataqqineqaatissaq anguniarlugu mittarfissualiortitsinissaa pillugu ilanngussaqarpoq. Tassanilu qinersinerup kingunitsiannguani Naalakkersuisoqatigiinnit tamakkiisumik tunuliaqutaqarluni akuerineqannginneranut peqqutaasoq Partiitta suliniummut akisussaassuseqanngitsumik akuersisimannginnera soorunami tulluusimaarutigaarput.

 

Tamatumunngua ilanngullugu ersersinneqarpoq Kalaallit Airportsip pisortaanerata Peter Wistoftip politikkikkut aaliangerniartarnernernut tunngatillugu ingerlariaatsinik paasisimasaqannginnera, taamaattumillu akissuteqarnissarput pisariaqartilersimavarput.

Pisimasut naatsumik

Inatsisartut mittarfissualiornissamut suliniut 2015-imi taasissutigaat, taasinermilu aningaasalersuinissmut tunngavigineqarpoq ukiuni arfineq marlunni qulilluunniit ingerlanerani aningaasanut inatsimmi ukiumut 75 – 100 mio. kr. siunertamut aningaasaliissutigineqartassasut. Uani takuneqarsinnaavoq

Maluginiaqquarput mittarfiit Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu saniatigut aamma Tasiilami Ittoqqortoormiimilu ilaatinneqarmata. Isumaliutissiissummi erseqqissarlugu ilanngunneqarpoq Nuuk Ilulissallu nunanit allaniit nunatsinnut isertarfissatut aaqqissuunneqarnissaat aaliangernermut aallaaviussasoq, taamaattumillu Nuuk Ilulissallu taamatut inissinnerisa Kangerlussuup atorunnaaneranik kinguneqassasoq. Uani takuneqarsinnaavoq

Aaliangernermut aallaaviussasoq aappaa tassaavoq, mittarfiit tallimat pilersinneqarnerisa avatangiisinut kingunerissassaat ilangullugit misissorneqarlutik nalilersorneqassasut, taamaattumillu piumasaqaatigineqarluni avatangiisinut kingunerissassaat malittarisassat aaliangersakkat naapertorlugit misissorneqarlutik nalilersorneqassasut. Inatsisartuni taasinermi ataaseq akerliulluni taasivoq. Tassaavorli taanna inatsisartuni ilaasortani kisimi timmisartortartutut ilinniarsimasoq.

Taamaattumillu 100 %-ingajammik suliniutip 1 mia. kruuninik nalillip ukiut arfineq marluk qulillu akornanni agguarlugu akilerarneqartussap mittarfinnik tallimanik sanaartortitsinissamik siunertallip, ingerlannissaanut taperserneqarput. Tassa imatut paasillugu suliniut politikkitigut annertuumik tapersersorneqarpoq.

Naak Siumut Naalakkersuisoqatigiinni siuttuugaluartoq, tassanilu inatsisartuni ilaasortanit 31-iusunit 27-nik tunuliaqutaqaraluarlutik, Naalakkersuisut siulittaasuat aaliangerpoq qinersitsitissallluni. Qinersititsinnginnermini isumannaanngilaa pilersaarutaasutut neriorsuutaasimasoq 2018-imi upernaakkut inatsisartut ataatsimiinnissaannut mittarfissualiortitsinnissamut pilersaarutit saqqummiuneqarnissaat. Tassanilu tunngaviulluinnarput ataqqineqarnissaq anguniarlugu mittarfissuarnik sanaartornissamik pilersaarutit aaqqissuusssap ilusilersorneqarnissaanut isumaqatigiinnittoqarnera, tassungalu atatillugu 2017-imi statsminister Lars Løkke Rasmussenimit “piviusorsiortuunngitsutut” oqaatigineqartut.

2018-imi aaliangerniarnerut ingerlanera  

2018-imi inatsisartunut qinersinerup kingorna Naalakkersuisoqatigiit pilersinneqarnerannut atatillugu Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaanni mittarfiliassat takissusissaat peerneqarput, tassanilu tunngavigineqarpoq nuna tamakkerlugu pitsaanerpaamik aaqqiissuteqarnissaq anguniarneqassammat. Tamannalu Partii Naleqqap Naalakkersuisooqatigiinni peqataanissaminut aaliangiusimalllugu piumasaqaatigisimavaa.

Taamaakaluartoq Naalakkersuisut nutaat mittarfissualiornissamut siunnersuut allanngortinnagu saqqummiuppaat, tassanilu mittarfiit takissutissaat allanngortinneqaratik saqqummiuneqarlutik. Kalaallit Airport pilersinneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut siunnersuutitut saqqummiussaat inatsisartut aalianngiinissamut tunngavissaq pillugu atuarnissamut 1 tiimiinnaq periarfissilllugit sapaatip akunnerata ataatsip ingerlanerani siullermeerlugu aappassaaneerlugu pingajussaaneerlugulu taasissutigineqarluni akuersissutigineqartoq, imaaliallaannarlugu akuerineqarsinnaanngilaq, ingammik eqqarsaatigigaanni inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisullu qiningaarlaat suliamik malinaasimanngitsut aaliangiisussaammata. Ilanngullugu puigorneqassanngilaq 2015-imiillu Naalakkersuisuni ilaasortaasuni ataasiinnaaq ataavartumik ilaasortaasimavoq, tassalu Kim Kielsen.

Naak Kalaallit Airports pisortat aningaasaataannik atuinissaminnut piumagaluaqisut, qujanartumik mittarfissualiornissamut aningaasaliinissaq Inatsisartut silatusaarnikkut ukiakkut ataatsimiinnissaminnut kinguartippaat.

Mittarfissualiornissamut aaliangiinissamut tunngavissap piareersaneranut, taamaalillunilu pilersaarutip akuerineqarnissaa anguniarlugu Kalaallit Airportsip Deloitte siunnersortitut atorsimavaa, tassanilu tunngavilersorniarneqarluni ataqqinaatitut suliassap inuiaqatigiinnut qanoq iluaqutaatiginissaa, taasumalu suliarineqarnerani pisortaq maanna suliunnaarsimalerpoq, naak ukiopassuarni pisortaasimagaluarluni.

Maannamut inerneraa Nuuk, Ilulissat Qaqortorlu kisimik mittarfiliortigineqassasut, taakkulu minnerpaamik 3,6 mia. kruuninik akeqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Nunatta karsianit Kalaallit Airportsimut 2,1 mia. kruuninik tapiisoqassaaq, kiisalu 1,6 mia. kruunit avataaniit attartornikkut pissarsiarineqassallutik.

Mittarfissualiortiternerup kingunerisassaatut taaneqarpoq Kangerlussuup mittarfiata imminut akilersinnaanissaa qulakkeerniarlugu qulimiguulinnut mittarfittut atorneqalissasoq. Tamannalu arlalinnut tupaallaatissaanngilaq.

Paasissutissat ilaat innuttaasunut kiisalu Inatsisartuni ilaasortanut isertuunneqanngitsoq tassaavoq pilersaarutip inuiaqatigiinnut aningaasatigut iluaqutaannginnissaa kiisalu aningaasarsiornermut pitsaasup tungaanut aallarnissamut qulakkeerininnginnera isertuunneqanngimmat.

Aningaasarsiornerup akisussaassusilimmik ingerlanneqarnissaa pingaartillugu suliniartuartup Partii Naleqqap siunnersuutigaa, mittarfiit tamarmik 1199 meterimut tallineqarnissaat periarfissaqarnersoq misissuiffigineqassasoq, tassanilu Kalaallit Airport missingersuusiorpoq Nuuk, ilulissat Qaqortullu mittarfiisa tallineqarnissaat 800 mio. kruuninik akeqassasoq. Tassani naatsorsuinermi Nuummi mittarfiup maanna inissisimaffimmi tallineqarnissaa aallaavigineqarsimanngilaq, kisiannili timmisartut mittarfimmut minnissamut naleqquttut atorneqalernissaat sunertarineqarsimalluni.

Siunnersuut piviusorsiornerusoq aningaasatigullu nunatta karsianit nammanneqarnissamut naapertuunerusoq siunnersuutaasimagaluarpoq. Taannalu siunnersuut pillugu Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliamit taperserlugu oqariartuutigineqarpoq. Tassa taamanikkut politikkikkut toqqissisimanartumik ineriartortoqarpoq.

Aasap ingerlanerani Kalaallit Airportsimi siulersuisut akissarsiaat annertuumik qaffanneqarput, eqqarsarnanngitsuunngilarli suliap nammannera annertunerusoq inatsisartuni ilaasortanit isumannaarneqarnerata nalerpiaani tamanna pivoq. Inatsisartut 2018-imi ukiakkut ataatsimiinnissaat sioqqullugu tassalu Inatsisartuni ilaasortanngorlaat ataatsimiileranni, tassanngaannartumik qaaqqusissut takkuppoq, statsministerip Naalakkersuisullu siulittaasuata isumaqatigiissutaata atsrioneqarneranut peqataanissamut qaaqqusissut.

Kalallit Airportsimi siulersuisut sulilluarsimanerisa kingunerineraa imaluunniit Kalallit Nunaata namminiilivinnissaanut suliniarnernut kingaallisaataanersoq maanna nalilersuiffigissanngilara, kisiannili Partii Naleqqamiit akuersaarsinnaanngilarput Inatsisartut sulinerannut piffissaanngitsumi akulerunneq. Tamannalu arlalinnik tunngaveqarpoq.

Soorluli Demokraatit kiisami nassuerutigigaat, tamanna kinguneqarpoq Air Greenlandimi piginneqataassutit pisiarinissaannut pisussaaffiliimmat. Tamannalu kalaallit namminneq angalanermi akiliutitigut akilerniartussaavaat.

Isumaqatigiissut aamma kinguneqarpoq nunatta karsia 2,1 mia. kruuninik siunertamut aningaasaliissasoq, naak ilinniartitaanermut inunnillu isumaginninnermut aningaaliissutissat suli annertunerusumik aningaasaliffiginissaat unamminartorsiorfigineqarnera allanngunngitsoq.

Tamakku saniatigut eqqarsarnarpoq angallannermi attaveqatigiinnermut tunngatillugu Danmarki aaliangiussamut ikinnerussuteqaraluarlutik itingartitsisinnaatitaammata. Taamatullu aaqqiineq assersuunneqarsinnaavoq nunap pigisaamik tunisinertut, taamaattumillu namminersulernissamut alloriarnertut isigineqarsinnaanani.

Partiit anginerit sisamat akornanni pingasut Kim Kielsenimik naalakkersuisoqateqarnissamik kissaateqanngillat, taamaattumillu Nunatta qitornai kisimik, ilaasortaatitartik ataaseq tunngavigalugu naalakkersuisooqataapput, taamaatumillu nunatsinni ileqquusup akerlerluinnaanik Siumut ikinnerussuteqarluni naalakkersuisuutitaqarpoq, Demokraatinik tapersersorneqarluni. Demokraatit piumasarisimavaat Naalakkersuisoqatigiit partiianni inatsisartuni ilaasortat mittarfissualiortiternissanut akuersillutik taasippata, taava Naalakkersuisut siulittaasuat kalluarneqassanngitsoq. Kiisalu eqqissilluni sulinissaq eqqarsaatigalugu Kangerlussuup matuneqarnissaata oqaluuserinissaa tunuarsimaarfigineqarluni, naak inuiaqatigiinnut aningaasarsiornertigut kalluaanissaa eqqarsaatigalugu pingaaruteqaraluaqisoq.

Tamatumunnga Siumup ataqqinaatit anguniarlugit sanaartortitassai inatsisartut 56 %-iinnaasa taperserlugu taasipput.

Tamanna 100%-ingajammik politikkikkut tapersersorneqareernerup kingorna annertuumik nakkariarneruvoq.

Naatsorsuusiagut naliliisimanigullu eqqortuusimasut maanna iserfiginngikkaluarlugit, akerlianilu Deloitte naliliisimanera uagutsinniit eqquutinnginnerusoq,  Nuummi mittarfiup inissisimanera aningaasatigullu isumannaanneranik naatsorsuutit eqqarsarnartoqartut, pissutsit allat qaqikkusuppagut, taakkulu Kalaallit Airports imalunniit MT Højgaardip eqqaasimanngilaat.

Kalaallit Airportsip suliariumannittussarsiornissamut neqeroorsinnaanissamut piukkunnartumik neqeroortitsinerani ataaseq siusissukkut ingerlaannartumik tunuarpoq, suliffissuarmillu allamik taarserneqarluni. Kalaallit Airportsip suliariumannittussarsiornissamut neqeroorsinnaanissamut piukkunnartumik neqeroortitsineq nammineerluni ingerlappaa.

MT Højgaardip saniatigut kiinameersoq 4C tunuarpoq kiisalu tamatuma kingorna Kina nalunaarpoq “One Denmark” akuersaarlugu. Tassa imatut paasillugu qanittumi siunissamiluunniit Kalallit Nunaata namminersulernissaanut atatillugu suliniutit unitsinneqartut.

2015-mi aaliangernermi siunniussamut Kalaallit Airports avatangiisit misissorneqareernerata kingorna naliliisoqarnissaanik eqqortitsinngilaq, tamanna innuttaasut suliniaqatigiiffiata “Ilaalanga”-p erseqissarpaa.

Kalaallit Airports-ip aamma eqqaanngilaa Danmarkip naalagaaffianut isumaqatigiissut, kiisalu suliassamut isumaqatigiissut ukiuni pingasumi ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisooqatigiittussanut akisussaaffigineqassalluni, tassani najummisuuvoq Partii Naalakkersuisoqatigiinnut tapertaasup Demokraatit. Ikinnerulluni naalakkersuisooqateqarneq nunatsinni kingulleq 80-ikkunni ukioq ataasiinnaq atavoq.

Pissutsit politikkikkut toqqissisimananngilluinnarput tamannalu Partii Naleqqap akisussaaffeqanngitsumik sanaartortitsinissamut akerliunini aallartimmaguli ingerlavoq.

MT Højgaardip kiisalu Kalaallit Airports-ip oqaaseqaataannut akissuteqarnermi imatut naatsumik ersarissassavarput: Partii Naleraq aningaasarsiornermik patajaatsumik ingerlatsinissamik pingaatitsisutut akisussaassusilimmik ingerlatsinissamik isummertarnini naapertorlugu mittarfissualiortitsernissanut aningasalinissamut akerliulluni taasivoq. Tamanna politikkikkut toqqissisimannginnermik pilersitsinngilaq.

Akerlianillu Kalaallit Airports Inatsisartut akuersillutik taasinissaat anguniarlugu annertuumik sunniiniarsimapput, kiisalu avatangiisit misissorneqareernerata kingorna naliliisoqarnissaanut taperserneqanngikkaluarlutik, avatangiisit misissorneqareernerata kingorna naliliisoqarnissaanut tunngassutillit sukkasuumik avaqqutaaralutillu ingerlatipallassimavaat. Danmarkip suliamut 700 mio. kruuninik suliffeqarfimmi piginneqataanerata, nunasiaatigisimasamut ikinnnerussuteqarluni piginneqataanera illersorneqartutut isigineqarsinnaavoq, naak aaqqiinnerup taamaattup ersersikkalluaraa politikkitigut suliarmut tunngatillugu tatiginnittoqannginnera.  Danmarkimiit imaluunnit Kalaallit Nunatsinniit isigalugu.

Politikkitigut nunatsinni toqqissisimanartoqannginnera aalaaveqarpoq ataqqineqarnissaq anguniarlugu sanaartornissaq tassalu Kalaalit Airports-imik ingerlanneqartussaq, kiisalu Naalakkersuisoqatigiinnut tapersersortit akisussaaffigisinnaanngilaat, tamannami Siumup politikkikkut ingerlatseriaasianik uppernarsaaqqinnerinnaavoq.

Annertunerusumik paasisaqarusukkussi Pele Brobergimut saaffiginnissinnaavutit mobil 48 35 36

 

Kontakt Os / Attavigisigut

Vi er ikke tilgængelig lige nu. Men du kan sende os en e-mail, og så vender vi tilbage til dig hurtigst muligt. Massakkut pissarsiarisinnaanngikkutsigut e-mailerpigisinnaavatsigut, uterfigissavatsigit piaarnerpaamik.

Atuarneqarsinnaanngila? Teksti allanngoruk. captcha txt