Naleraq

Tunngaviusumik anguniakkat

[
Scroll for mere

Tunngaviusumik anguniakkatut siuniussat

Naleraq 2014-imi aallarnerneqarpoq, unalu tassaavoq partiip tunngaviusumik Anguniakkatut siunniussaa. Tunngaviusumik Anguniakkatut Sunniussat takutinniarpaa Naleqqap anguniakkatut pingaarnertut isummiussaanut tunngaviusoq, tamatumani Nunatta inui pillugit siunniussat toqqissisimanermik ilisimasaqarnermillu tunngaviliussatut sorlanitsinnissaat pineqarlutik. Tunngaviusumik. Anguniakkatut Siunniussat Naleqqap ingerlaavartumik naalakkersuinikkut sinaakkutissatut isigalugit atugassaattut tunngavissarai. uagutsinnullu aamma tikkuartuilluni akissutisillutalu siunissaq qanoq orniginarnerpaamik  naaperiaanermik atugassaallutik.

Kiffaanngissutsimut aqqut namminiilivinnissarlu

Ukiuni tusintilinni maani issittumi nunap inui inuusimapput, Issittullu nunaat aqqusaarlugit Nunatsinnut pisimapput. Inuit maani kulturiusimasut akornanni siulivut imminnut napatissimapput kinguaavisalu aamma ingerlateqqilluarsimavaat Thule Kulturi tunngavilersimallugu – tassaallutillu uagut siuliuvut. Siulivut Inuit kingullersaallutik Issittoq ingerlavigisimavaat Nunatsinnilu nunasisimallutik ukioq 1200-1300 missaani. Ukioq 1721 Nunarput Danmarkimit nunasiaataalerpoq, 1953-milu Nunarput danskit amt-iattut ilannguppoq Danmarkip kunngeqarfianut ilanngulluni. Taamanikkulli kalaallit inuiaat naalakkersuinikkut, ilungersuuteqartuarsimapput namminersornerulerniarlutik ilungersuuteqarlutik. Siullermik tamanna takussutissaqaqqaarpoq 1979-mi Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarmat, kingusinnerusukkullu Namminersorlutik Oqartussat 2009-mi eqqunneqarmat.

Naleqqap pissusissamisuuinnartutut isigaa alloriaqqittariaqaleratta, Nunattalu pisinnaatitaaffigaa Nunarput tamakkiisumik oqartussaaffigilissallugu. Tamanna angusinnaavarput, Nunarput Naalagaaffittut namminiilivippat, Nunarsuatsinni naalagaaffiit allat peqatigalugit, naalagaaffiit namminersortut annerit minnerillu akornanni.

Tamat oqartussaaqataanerat najukkami / nunamilu tamarmiusumi

Naleqqap tamat oqartussaaqataanerat upperaa tunngaviusariaqartoq aamma suliffeqarfiit ingerlalluartut tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu ingerlanneqassasut, tamannami Nunatta ineriartoqqinnissaa eqqarsaatigalugu tunngaviussammat – tamannalu illersortuassavarput.

Naleqqap sulissutigaa inuiaqatigiittut isumalluutitut pigisavut innuttaasunut amerlanerpaanut iluaqutissaasut. Tamanna ajunnginnerpaamik anguneqarsinnaavoq naalakkersuinikkut nakkutilliinikkut, ataqatigiissaarinerlu annertuumik atorluarneratigut kiisalu najukkamiit aallaaveqartilluarlugu, najukkamilu tamat oqartussaaqataanerat nukittorsarnissaa pinngitsoorsinnaanngilarput. Tamanna pisariaqartipparput, inuiaqatigiinnitsinni aningaasaqarnikkut inunnillu isumaginninnikkut naligiinnissarput qulakkeerniarlugu.

Naleqqamiit unamminartorpassuarnik inerisaanitsinni nutaaliornissamik akuersaartumik tunngaveqarluta ajornartorsiutinik aaqqiiniarpugut, inuiaqatigiit tamanna pisariaqartimmagu – tamannami aatsaat pisinnaammat unamminartut saakkutsigit nassuertigalugillu, pissutsimmi inissisimaffii qimarratiginagit nutaaliortutullu eqqarsarluarluta nukiit nutaaliorsinnaasut tamakkiisillugit unamminartullu qaangersinnaanngorlugit. Inuiaqatigiittummi angusinnaasatta killissaa aalajangiisuujumaarmat, innuttatta namminerisamik iliuuseriumasaat piumassusaallu apeqqutaaginnarmata.

Ataqqeqatigiinneq naligiinnerlu

Naleqqami innuttaasut kikkunnguugaluarpataluunniit inuiaqatigiinni inissisimanermi naligiittutut isigiuarpavut, tamannalu pillugu innuttaasut kikkulluuniit inuiaqatigiinni ataqqinartumik pissusissamisoortumillu nalilittut ilaasortaasutut misigitinneqassammata.

Naleqqami akuersaarparput inuit tamatta assigiinnginnatta,  assigiinngitsunik piginnaasaqaratta, inuunerpullu qanoq perusunnerlugu sunalu sinnattugarinerlugu aamma assigiinngitsuummata. Nuna tupinnarluinnartoq inuilu tupinnartut periarfissarpassuillu nalunngilagut. Anigaasaqarnikkut inunnillu isumaginninnikkut assigiinngissutsit annertuut pissutigalugit amerlasuutigut maluginngitsoortarpagut, tamatta inuiaqatigiinnut uagutsinnillu qanoq naleqartigaluta. Tamanna pillugu pingaaruteqarpoq sinaakkutissatsinnik pilersitsisariaqartugut, innuttaasut kikkulluunniit piginnaasaminnik tunniussaqarsinnaanissaat qulakkeerumallugu.

Naleqqami assigiinngissitsineq sutigut tamatigut akerleraarput – kikkulluunniit naapertuilluanngitsumik nikanartumilluunniit pineqassanngillat, soorlu assersuutigalugu suiaassuseq, sumi inunngorsimaneq, oqaatsit, atoqatigiinnikkut inissisimanikkut, upperisakkut naalakkersuinikkulluunniit inissisimanermi il.il.

Suiaassutsit akornanni naligiinnissaq pingaarnersiuinermi pingaartutut isigineqarpoq, soorlu aningaasaqarnikkut (akissarsiatigut naligiinneq) naalakkersuinikkut, inunnik isumaginninnikkut kulturikkullu.

Inuiaqatigiittut ajunngitsumik ineriartornerput eqqarsaatigalugu pisariaqarluinnarpoq immitsinnut paarilluarnissarput ataqqeqatigiinnissarpullu.

Akisussaaffiit pisussaaffiillu

Naleqqami upperaarput tamatta inuunerput akisussaaffigiumagipput tamattalu ataatsimoornissatsinnut tapertaalluarnissarput pisussaaffigigipput – immitsinnut ikioqatigiippugut immitsinnullu piumasaqaqatigiilluta. Taamaalilluta ataatsimoornissamik ajunngitsumik nukittuumillu pilersitseqatigiissaagut, tamannalu ilinniartitaanissamut peqqinnissaqarnikkullu ingerlaasissamut tunngaviliilluarpoq kiisalu kultoorikkut pisuujunissarput anguneqassalluni.

Naleraq isumaqarpoq, tamat oqartussaaqatigiinnerput ajunnginnerpaamik tunngavilerneqassasoq, qinersisartutut isigaluta inuiaqatigiittut ataatsimooruffipput tamatta paasilluarsimassagipput, kiffaanngissuseqarlutalu akuerisaasutut misigaluta isummagut oqaatigisinnaallugit. Tamatumani tunngavissarput tassaasariaqarpoq, ammasumik akimullu ersittumik tamat oqartussaanerput tunngavigalugu suliffiutigut ingerlanneqassasut, tassanilu innuttaasoq nammineersinnaassusilik nunatta ingerlavii tamat oqartussaaqataanermik tunngaveqartut peqataaffigisinnaassagai, soorlu qinersinikkut peqataanikkut, isummani malersorneqaataanngitsumik kiffaanngissuseqarluni annissinnaallugit, allat peqatigalugit suulluunniit katersuiffiusut tamat oqartussaaqataanermik tunngaveqartumik ingerlanneqartut peqataaffigisinnaallugit. Tamanna imatut paasineqassaaq kinaluunniit innuttaasoq nammineersinnaassusilik paasissutissanik ersarissunik kiffaanngissuseqarluni piniarsinnaatitaassasoq. Peqataatinneqarnissaminullu periarfissinneqassasoq, aalajangigassat pingaaruteqartut pissatillugit.

Piuaannartitsineq aamma najukkami ilisimasanik peqataatitsilluni akuutitsineq

Naleqqami pisuussutitta uummassusillit naleqassusaannik ilisimaarinnilluarpugut,  tamakkualu atornissaat pinngortitarlu sunniiveqatigiinnikkut atorneqassasut. Nunatta pisuussutai piuaannartitsineq paasisitsiniaalluarnikkullu ingerlanneqassasut upperaarput. Tamanna pillugu pingaaruteqarpoq najukkami ilisimasat atorluassallugit, suliamik ilisimatuut suleqatigalugit, aalajangigassat pingaarutillit najukkami innuttaasunut ulluinnarni pisuussutinik pineqartunik atuisuullutik ilisimasaat avaqquneqassanngimmata.

Naleqassusitta annertussusaat naapertorlugit atuineq killeqartitallu

Siulivut ilequtoqqavullu atorlugit inuusaaserisimasarput qangarsuaanniilli  tunngavigisimavagut, isumalluutigisarput uumassusilik malittaralugu nooqatigisarsimagatsigu, tamannalu eqqarsartaatitsinnut, kulturitsinnut pinngortitamullu inissisimanitta isumalluutinillu atuinitta sanasimavaatigut. Danmarkip Nunarput nunasiaatinngormagu aaqqissueriaatsit, inatsisit suleriaatsillu danskiusut/europameersut atorlugit maaniissimapput, – tamannalu piffisami qaangiuttumi uagut nunatsinnut uagutsinnillu naleqqusartuarsimavarput.

Naleqqami ilisimavarput, inuiaqatigiinni pisussat nutaat periarfissiillutillu killeqartitsisut, tamannalu ilisimasariaqarpoq. Pingaaruteqarpormi inuiaqatigiinni atuutilersussat assigiinngitsut ilumut kinaassutsitsinnut kulturikkut naleqassusitsinnut tulluarnersut nalilersussallugit, inerneriumaakkatullu kissaatigineqartut takorluukkat naapertorlugit inerneqarumaarnersut aamma nalilersussallugu.

Naleqqami isumaqarpugut partiip naleqassutsitut pingaartitai aammalu tunngaviusumik anguniakkatut siuniussat Nunatsinnut piviusunut naleqqussagaasut. Issittut nunap immikkoortortaani nunanilu allani akueraarput najukkami pissutsit allaanerummata, taakkualu nammineq imminut pissusiusunut naleqqussaasimanerat ataqqigatsigu, ilaatigut pisuussutit uummassusillit eqqarsaatigalugit, kisianni aamma aqutsiniarnikkut ingerlaatsimi aaqqissuussinermi allaanerusinnaasut. Pingaaruteqarsinnaavoq allat iliuuseriniagaat inerniliussaallu isumassarsiffigissallugit, kisianni isumaqarpugut inernerit pitsaanerpaat angusinnaagivut namminerisamik silarsuarput aallaavigalugu suliniaraangatta.

Namminersulerneq namminersulivinnissarlu

Naleqqami isumaqarpugut, Kalaallit Nunaata namminersulivinnissamik kissaataa imatut paasineqartariaqartoq, inuiaqatigiinnik ingerlalluarnerusunik pilersitsiumalluni kissaateqarluni, nammineq tunngavissiisoqassasoq. Naminnersortuunerput anguniarlugu nammineq pisuussutivut ammartariaqarpavut inuussutissarsiornikkullu nutaamik inerisaanissamik periarfissaasut nunatta killeqarfiata iluani piusut aallaaviullutik, nunattalu inuinut iluaqutissamik.

Naleqqami upperaarput inuit kalaaliusut piginnaaneri namminerisamik unamminartuinut suliaqaqqaartariaqartut, tamannami namminerisamik oqartussaassusermik toqqaasimanermeersuuvoq. Tamannalu isumaqarpoq, uagut qinikkatut ilisimassagipput ikaarsaariarnissaq pissusissamisoortumik ingerlatissagipput, innuttaasuniit tapersersorneqarluta.

Naleraq isumaqarpoq nunanut allanut peqqinnartumik naligiissumillu attaveqaqatigiinneq pisariaqartoq inuiaqatigiinnut kalaaliusunut iluaqutaassappat. Tamanna pissutigalugu oqaluttuarisaanikkut attaveqartarsimanivut pingaaruteqarput – Danmarkimut, Nunanut Avannarlernut Issittumi kiisalu nunarsuup sinneranut.

Oqaluttuarisaaneq kulturilu

Siulivut (Thule kulturi) maani nunasipput ukioq 1200 missaani, nassatarivaallu isittumi inuullaqqissuseq pingaaruteqarluinnartoq aamma Issittumi inuunissamut ilisimasat annertuut nassataralugit, tamakkualu pissutigerpiarlugit maani inuusinnaasimapput tamannarpiarlu aamma pissutigalugu uagut ullumikkut maaniippugut. Ilisimasatik ingerlateqqisimasatik, tassaapput uagutsinnut pingaaruteqarluinnartut ullumikkullu inuulluataarutigivagut, ilaatigut ulluinnarni aamma ilisimatusarnikkut eqqarsaatigalugu.

Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqareermat kingullermillu Namminersulernissatsinnut ikaarsaaleratta, pisariaqarnerusimavoq namminerisatta kulturitta, oqaluttuarisaanitta namminerlu oqaatsitta ukkatarinerussallugit, kinaassusitta ersersilluarnissaa siunertaralugu. Tamannami kinaassutsitta tunngavilerluarsinnaaqqullugu aammalu kikkut peqatiginerlugit ujartuinitsinni pingaaruteqarluinnarpoq.

Naleqqami ilisimavarput Nunatta oqaluttuarisaanera assigiinngitsutigut tunngaveqarsinnaallunilu ukkatartarineqarsinnaasoq uagullu innuttatut kulturitsinnik tigummisuugatta kulturittalu nukittuujulluni inerisaalluarfiulluartumik sorlaqarluartumik ingerlanneqarnissaa peqataaffigigatsigu, tassanilu inissaqarluarmat eqqarsartaaseq naqisimaneqanngitsoq aammalu nipi isornartortsiuisinnaasoq inissaqartitaasariaqarmat.

Kinaassuseq assigiinngissitaarnerlu

Naleqqami ilisimaneqarpoq, Inuit-kulturi qangarsuaanniilli atuutilereernikuusoq suliluunniit kristumiut ajoqersuiartortitat tikinngitsut, kingusinnerusukkullu nunasiaataanermik kinguneqartoq. Tamanna ilutigalugu tunngaviusumik allannguinermik kinguneqarsimavoq kulturitta inerisaqqissimallugu, tassanilu uagut nammineq annertuumik oqartussaaqataaffigaarput nalilersussallugu sunarpiaq kinaassuserinerlugu.

Naleqqami kissaatigaarput naleqassutsivut ukkataritissallugit, taakkumi tunngaviummata inuiaqatigiitta ajunngitsumik inerisaqqinnissaanut – tamatumani ilanngullugu kina kalaaliunersoq nassuiaaserneqassasoq. Tamanna tunngaviulluinnarpoq pingaaruteqarlunilu qanoq immitsinnut paasissanerluta, soorlulusooq nunarsuarmut angalaartilluta aammalu namminersulivinnissamut ilungersuuteqarluta suliniuteqarnitsinni.

Naleqqap kissaatiginngilaa killilersussallugu kikkut maani najugarlutillu suleqqusaanersut – tamannalu oqaatigereerlugu aamma pingaarpoq tikkuartussallugu qulakkeerumassallugulu, Nunatta inerisaqqinnissaa aalajangersortariaqartoq innuttaasut nammineq kissaatigisaat sinnattugaallu atorlugit, suliaqarluni aalajangersakkat qinikkallu – tamannalu pissutigalugu pingaaruteqarpoq isumasiuutigissallugu: kina kalaaliua?

Naleqqami kissaatiginarpoq Nunarput inissaqartissallugu – Kalaallit Nunaat, nunarsuarmioqatigiinni inissisimasutut, akuersaartoq, ataqqinnittoq paasinnittorlu kalaaliulluni qanoq misiginarnersoq, nunarsuarmioqatigiinni oqaatsit kulturillu assigiinngissitaartut naligalugit. Taamaalilluta nunarsuarmi assigiinngisitaarnerup pissusaanut peqataasinnaavugut.

Tunngaviatigut anguniagassat