Søren Pape Poulsen-ip oqaaseqaatai Kalaallit Nunaat tassaasoq Afrika sikumiittoq tassaavoq ammit qalipaataat tunngavilugu kalaallinut nikassaaneq sungiusimaqisarput, qallunaat tungaanniit oqariartuutigineqartartut ilagiinnagaat. Assingusunik amerlasuutigut assersuutissanik ulikkaarpugut qinikkanit qallunaajusunit oqaatigineqartartunik. Ammit qalipaataat tunngavigalugu immikkoortitsisarneq Qallunaat nunaanni tunngaviusumik ajornartorsiutaavoq.

Siullermik Afrika kanngusuutissaanngilaq assersuunneqaatigissallugu soorlu aamma Kalaallit Nunaat assersuutigineqaassutigissallugu aamma kanngusuutissaanngilluinnartoq. Isumaqanngilluinnarporli ammit qalipaataat tunngavigalugu ataatsimut oqaatiginninneruallaarujussuarpoq nunavissuaq Afrika aammalu nunap immikkoortui taama assigiinngisitaartigisut aammalu immikkuullarissutit taama annertulluinnartigisut.

Søren Pape Poulsen-ip oqaaseqaatai pissutissaqarput eqqarsaatissiissallutik.

Sunaana tunngaviusoq Søren Pape Poulsen taamatullu allat taamatut oqarsinnaanerannik? Tamanna tunngaveqarpoq Pape aammalu allat tunngaviatigut Kalaallit Nunaat aammalu Afrika aallaveqarmata Kalaallit Nunaat nunavissuarlu Afrika nunap iluani pissutsitigut arlalitsigut sorsuuteqarmata ajornartorsiutinik annertuunik suliassanik. Kalaallit Nunaata aammalu Afrikap ajornartorsiutimikkut assigiissutigaat piviusumik tunngaveqarmata tamarmik nunasiaataanikuugamik aammalu SULI arlalitsigut nunasiaataallutik.

Kalaallit Nunaat Nuna ineriartortitatut arlalitsigut oqaatigineqarsinnaavoq.

Danmark-ip peqqinnissaqarfik 1992-imi Kalaallit Nunaannut tunniutsinnagu assut ”perlersiarisutut” sipaarniarfiginikuullugu annertuumik Kalaallit Nunaannut oqartussaaffigineqalerluni tunniuppaa. Taamaattumik oqartussaaffik annertuumik sumiginnagaq aammalu ilaginnagaq tiguarput tamatumalu kinguneraa suliaq assorujussuaq oqimaallunilu kivikkuminaalluinnarsimanera, tamannalu innuttaasunut annertuumik atugarliortitsivoq. Taamaattumik nunaqarfiit aammalu illoqarfiit minnerit atugarliuutigivaat.

Nunat ineriartortitat ilisarnaatigaat pingaarnertut nioqqutissiaat avammut aammalu pisuussutaat suliareqqitassanngorlugit nioqqutigineqartarmata tunisassiorfiit ineriartortinneqaratik namminneq tunisassiatik pisuussutitillu suliareqqissinnaasarnagit taamaasillutillu naleqarnerusumik avammut nioqqutigisinnaanagit aningaasaqarnikkut ineriartoqqissutissaagaluartut. Tassuunartaatigut Kalaallit Nunaat nuna ineriartortitaavoq annerpaamimmi avammut tunisassiaraagut aalisakkat taakkualu avammut niuerutigisarpagut suliareqqitassanngorlugit. Kalaallit Nunaanni aalisartut nunaqarfinni aammalu illoqarfinni minnerni najugaqarput.

Nunaqarfiit aammalu illoqarfiit minnerit tassaapputtaaq kalaallisut inuttut kulturitsigut aammalu oqatsitsigut sorlamikkut nukittunerpaajusut. Taamaakkaluartorli Inuit Ataqatigiit ukiuni kingullerni oqaatigisarpaat namminneq isiginnittaasertik malillugu nunaqarfiit aammalu illoqarfiit minnerit tassaasut – ajornartorsiutit.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut ilaasortaatitaata tamanut ammasumik oqaatiginikuuaa Folketingip oqaluttarfianiit nunaqarfiit matoorarusullugit aammalu oqarnikuuvoq (IA-kut ilaasortat allat peqatigalugit) Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut atornerluineq tassaasoq kalaallit kulturiata ilaat. Partiip IA-p tamakku oqariartuutit ilumoortuuneranngikkunikkit allatut paasineqarsinnaangilaq partiip tassaasoq tamakku isumarigaat. Kulturitsinnik isiginnittaasiat tassaavoq race-kut nunarsuatsinni immikkortitsinerujussuarmik isiginnittaasiat.

Qallunaat nunaata oqaluttuarisaanikkut akisussaaffia Naleqqap isumagissavaa Kalaallit tamarmik Naalagaaffeqatigiinnermik taaneqartartumi innuttaasut ajorluinnartumik atugassaqartinneqannginnissaat. Tamanna isumaqarpoq Folketingimi piumasarissagatsigu Qallunaat Nunaata Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik suleqatigiissutigissagaat qaffatsinneqarnissaa taannami oqartussaaffik tunniuppaat ”perlersiareqqaarlugu” sumiginnarluinnakkatut Kalaallit Nunaannut oqartussaaffik tunniunniukuugamikku.

Naleqqami isumagissavarput oqartussaaffiit pingaarutillit Kalaallit Nunaannut tulluussakkamik aammalu ullutsinnut naleqquttumik inissinneqarnissat. Tamanna annertuumik Inuussutissat pillugit oqartussaaffimmut tunngavoq, taamaasilluta Kalaallit Nunaat nuna ineriartortumiit peersillugu kivissinnaaniassagatsigu. Tamannalu pitissinnaavarput piviusut aallaavigalugit Kalaallit Nunaannit aalisakkat avammut nammineq tunisassiarineqarneratigut uppernarsaasiortalerutsigit. Tamatumuuna aalisartut nunaqarfinni aammalu illoqarfinnit mikinerni aammalu Kalaallit Nunaata tamarmi iluaqutigissavaa. Sorsuutigissavarput sulissutigalugulu oqartussaaffiit tulluussarluarneqarnissat ullutsinnut naleqquttunngorlugit aammalu Kalaallit Nunatsinnut naleqqussarlugit, taamaasilluta ineriartorneq aammalu tunngavissiineq Kalaallit Nunaannut tamarmut pisariaqartitsiffiusunut iluaqutaaqqullugu.