Naleqqamiit ersarissumik suaarutigereernikuuarput nunatta 1953-imi tiguangaanera akuersaaruminaatsikkipput. Aammattaaq maannamut Kalaallit Nunaani Inuit, nunap inoqqaavi, pineqarnerat akuersaanngikkipput.
Naleqqamiit ersarissumik niviarsiaqqat arnallu piumasarinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut taperserlugit misiginneqataanerpullu nalunaarutigeqqinniarparput. Inatsisartuni partiit sinneri asuli isummersortinniarlugit qaqitsinngilagut 2022-imili[1].Danmarkip ”naalangaaffeqatigiiffianiinneq” taamak pilluarnartigippat, sooruna arnartagut pinngitsaalillugit naartunaveersaaserlugit ullumikkumut assigiinngisitaarneq taama annertutigisoq.
Kisiartaanngilarmi Inuit inuiattut sakkortusaarfigineqarnerat. Pinngitsaalissummik nuussuinerit aammalu meeqqanik arsaarinnittarneq( ulloq manna tikillugu suli ingerlasut) allarpassuillu assigiissutigivaat, Inuit nunap inoqqaavi nunatsinni nunaqavissuusut[2], Kunngeqarfimmit ajortuliorfigitinneq paqumigalugu oqaasertalerusunneq ajoramikku.
Taamaammat arlalinnik tamatta nalunngisaqarpugut, naalangaaffimmit ajortuliorfigineqarnertik saqqummiunnagu nipaattumik kanngusuutigalugu inoorujoortut.
Inuit immikkut inuiaassusertik aallaavigalugu kinaasuseqarnissaq pisinnaatitaaffigaat, 1953-imi arsaarinnissutaagaluartoq. Oqaatsillu kusanaqisut namminersornermi inatsimmi aallaqqaasiutaani Inuiattut allaqqanerput, ullumikkumut takussutissaqanngilaq. Tamattami inuit allattorsimaffiani danskisut innuttaassuseqarluta allattorsimaannarpugut. 1953-ip kingornali Inunnit kingoqqisuuneq allattorneqarusunngimmat.
Taamaattorli Inuit ajortumik pineqarnissaat eqqartorneqartorlu, danskit naluneq ajorlugit kikkut Inunnit kingoqqisuunersut. Pisinnaatitaaffiilli sammineqalertillugit kina kalaaliunersoq nalunarsisarluni.
Naalagaaffik inuiannik toqoraannginnissamut isumaqatigiissummut unioqqutitsisimasutut unnerluussiniaraanni, tunngaviit pingaarnerit ilaat tassaavoq pimoorussilluni nunami aaqqiiniarnermik suliaqartoqarnersoq. Aammalu eqqortoq anguneqassanersoq, ajortumillu pineqarsimasunut iluaqutissaqarnersoq[3].
Naleqqamiillu nassuiaasiortoqarnissaanut tunngavitta pingaarnerit ilaat tassaasimavoq pimoorussilluni nunami aaqqiniartoqarnissaa. Niviarsiaqqanut arnanullu sapiissuseqarlutik sassartunut taamaallaat atuuttussaanngitsoq, Kunngeqarfiulli eqqunngitsumik piuartarsimaneranut eqqungaasunut. Inuit ataasiakkaanut aammali Inuiattut Inuit taagorneqartut ataatsimut isigalugit ajortuliorfigineqartuartarnerannut.
Ajoraluartumilli takusinnaavarput pimoorussisoqarnanilu eqqortoq atuutsinnissaanut oqaatsit kusassakkat timitaqannginnerat. Inuit ajortumik pineqartarnerat nipangersarlugu kusassarusunneqarneruvoq ”Naalangaaffeqatigiinnerup” aqqani.
Puigorneqareerpasippoq inuiaat nunap inoqqaavi Kalaallit Nunaaniittut tamarmik akiligassanik artukkerneqartut, inunngunngitsoorpassuit aallaavigalugit. Sulilu ullumikkumut kalaallit meerartaat arsaarinnissutaasartut, qallunaanut perorsagassianngorlugit, qallunaat eqqartuusseriaasaat atorlugu.
Nazistit Inuiaat Juutit amiilaarnartumik toqoraanerat uteqqinneqannginniassammat, FN 1948-mi inuiannik toqoraannginnissamik isumaqatigiissummik akuersipput. Siunissami inuiannik toqoraaneq pinngitsooqqinniarlugu.
Ajoraluartumik Kunngeqarfik Danmark maninguunnissaminut nakerinnippallaarsimanngilaq, ”naalangaaffeqatigiiffianni” Inuit nunap inoqqaavi pineqartillugit.
Akerlerluinnaanik ajortussaqartinnagu kusassalaaginnarpaanaasit.
Pele Broberg
Siulittaasoq
Naleraq
[1] https://ina.gl/media/1zbhcgbe/pkt56_fm2022_bf33_spiralilersuisimaneq_naleraq_kal.pdf