Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu immikkoortiterineq naaggaarparput

2021-imi  Naalakkersuisooqataanitsinni  Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaani Inuit kinaassusaat utertinneqarnissaa ersarissumik [1]. Allaat siulittaasuat aamma Naalakkersuisuni Siulittaasuusoq tusagassiorfinnut [2] nassiussivoq Namminersornermut InatsipIsumaliutissiissutaani  ilanngussaq[3]malikkumanagu.

 

Kingornalu marlunnillu oqaqarnertik naqissuserlugu imatut oqaasertaliillutik:

”Inuiaqatigiit kalaallit Inunnit issittormiunit kingoqqisuupput taamalu issittormiutut kinaassuserput sernissugaraarput. Kinassutsitta nukittorsartuarnissaa sulissutigaarput aamma nunarsuarmioqatitta akornanni.”[4]

Ajoraluartumik nunap inoqqaavi illersorunnaarlugit,  oqaaseq Inuit atorsinnaajunnaarsimallugu ”issittormiut” taaguutigilermassuk.

 

Naak  ”Inuit” Ataqatigiit Inatsisartuni aammalu Naalakkersuisuni kalaallit nunat tamalaat akornanni inatsisit kiisalu Naminnersornermut Inatsit tunngavigalugit  kinaassuseqarnissaat, aallaavigerusunnagit, takusinnaalerparput IA-p  Danmarkimiit aqutsineq aallaavigalugu Kalaallit Nunaanut allannguutinik atuutsitsiniartut. Inunnit kingoqqisuunerput nungusarusullugu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu kinaassuseqartitserusupput. Qallunaatut allaqqasut nutserlugit tunngaviit aallaaviusut tassaapput ”nunamut tunniusimanermut  misigissuseq”  suminngaanniik inunngorsimaneq aallaavigerusullugu tunngavilersorniaraat, taamatullu danskit Inatsiseqarnermut Ministeriat Kalaallit Nunaani sumi inunngorsimaneq aallaavigalugu kalaallit Nunaaniit passinut nalunaarsuinissaq periarfissaalersissinnaaneranik aperalugu [5].

Kiisami IA paasisimarpaluppaa pingaarutilik kalaallit Inuit kinaassuseqarnissaat, ingerlarialaarsimallutillu danskisut innuttaassuseq kinaassuserisussaatitaaneraniit.

 

Naleqqamiit piareersimavugut ingerlariaqqissimanerannut nersualaarinissatsinnut, tunngaviatigullu 1700-ikkunni[6] eqqarsartariaatsimut pitussimanerat annerusumik isornartorsiorniarnagu. Sulilu IA namminersornermut inatsit malinnaveersaarniaraluarlugu[7], soorlu aamma Danmarkimiit ”Grønlandsministeria” eqquteqqinniaraluaraat[8], kalaallillu kinaassuseqarnissaat ataasinnguamilluunniit peqataaffigiumanngissinnarlugu, kiisami ingerlariaqqilaarpasipput. Nersornaasertariaqangajappulluunnit oqaloqatigiinnikkumatunermik.

 

Naleqqamiit nunap inoqqaavisut kingoqqisuulluta Inuit immikkuullariussuserput illersoqattaarnikuuvarput. Tamatigut inatsisit aallaavigalugit qaqitsisarluta, soorlu namminersornermut inatsimmut siumaliutissiissummi ilanngussaq 7[9], ILO-169[10] aamma UNDRIP[11] atorlugit. Taamaammat tunngavissaqarluarluta tamatta paaseqatigiinnissatsinnut qaammarsaaqataarusoqaagut, tusarnaarsinnaanngissuseqarnerat akiorniarlugu peqataarusulluta.

Taamaammat qulaani taakkartoriikkavut uteqqinnagit, kissaateqarusuppugut eqqarsaatigineqassasut Danmarkimi nunanilu allani ilinniariarlutik meeraat aaqqiivigineqassasut.

Danmarkimi[12] qulakkerneqaqqavoq sumiluunniit inunngoruit qallunaajullutit, taamaammat unermillernarsinnaasumik inissiffigineqassaaq IA kalaallinik angajoqqaallit Danmarkimi inunngorsimanerat ilutigalugu ilaluariniarpassuk.
IA nunani allani inatsisit ileqqullu malinnianngippatigit kingoqqisuunermik aallaaveqarnermik pisinnaatitaaffeqarneq[13], taava angajoqqaat kalaaliullutik ajornartorsiutigilissavaat meerartik kalaaliusinnaannginnera, nunatta avataani inunngorsimanera aallaavigalugu. Tassa IA sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu immikkoortitsererusullutik kissaataasa kingunerat.

 

Ataasiakkaat immaqa naluaat qanga pissutsit atorunnaareertut kalaallit Nunaat pineqartillugu[14], isumaqarlutillu nunatsinniit sinniisuullutik folketingimiillu qulaatiinnarluta sulissallutik.

Qaammaasakinnerup tamanna Namminersornermut Inatsisip aallaqqaasiutaanut atorunnaaritsiniaanertut taaneqarsinnaavoq. Allaallu Namminersornermut Inatsimmi allaqqasut soorlu §17 aamma §18 assortorlugit sulineruvoq.
Tamattali nalunngilarput qaammaasakinneq akisussaaffiiaaneq ajortoq.

 

Taava maanna apeqquterujussuanngorpoq ”Inuit” Ataqatigiit Danmark, Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartuni gruppiat aallaqqaataaniit oqaloqatiginniarnerit aallarteqqinniarsarissanersut, kinaassuseqarnissarput qaqeqqaaratsigu akerlereqisaat alloriarfigerusulersimarpasimmassuk.
Naleqqamiillu ersarissumik qujaannassaagut sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu inunnit immikkoortitsererusunnerannut, sulilu inuit pisinnaatitaaffii malikkusullugit, soorlu allaqqareertut NDRIP aamma ILO-169-imi.

 

[1] https://knr.gl/kl/nutaarsiassat/aaja-chemnitz-larsen-pele-brobergip-oqaasii-kalaallit-nunaannik-innarliisinnaapput

[2] https://knr.gl/kl/nutaarsiassat/mut%C3%A9-b-egede-pele-brobergip-oqaasiinut-naqqiuteqartoq

[3] https://naleraq.gl/wp-content/uploads/2023/03/Bilag-7-det-gronlandske-folk.pdf

[4] https://ia.gl/wp-content/uploads/2022/05/Princip-Program-KAL.pdf

[5] https://www.ft.dk/samling/20231/almdel/gru/spm/23/index.htm

[6] https://denstoredanske.lex.dk/f%C3%B8destedskriteriet

[7] https://sermitsiaq.ag/kl/aajapele-ataatsimiikkusunngilaq

[8] https://knr.gl/kl/nutaarsiassat/inuit-ataqatigiit-issittoq-pillugu-ministerimik-toqqaasoqartinniaraat

[9] https://naleraq.gl/wp-content/uploads/2023/03/Ilanngussaq-7-Inuiaat-Kalaallit.pdf

[10]https://naleraq.gl/inuit/ilo-169/

[11] https://www.un.org/esa/socdev/unpfii/documents/DRIPS_greenlandic.pdf

[12] https://uim.dk/statsborgerskab/danske-statsborgere/automatisk-erhvervelse-af-dansk-statsborgerskab/

[13] https://uim.dk/statsborgerskab/danske-statsborgere/dokumentation-for-slaegtskab-ved-dna-undersoegelse/

[14] https://sermitsiaq.ag/kl/illersornissamut-isumaqatigiinniarnerit-nersualaarutigalugit-motzfeldt-akissuteqarpoq

Pele Broberg
Siulittaasoq
Naleraq

Scroll to Top