(Aningaasaqarnermut, Naligiisitaanermullu Naalakkersuisoq)

Naalakkersuisut 2024-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaannut Naleraq sinner­lugu imatut oqaaseqaateqassaagut.

Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut maannakkut Naalakkersuisooqatigiinnit saqqummiunneqartoq neriuuteqarfigisimagaluarparput alloriarnermik taamatullu allannguinermik nutaaliornermik taamatullu inuiaqatigiit atugarissaarnerulernissaanik imaqarumaartoq, kisiannili maannakkut Aningaasanut inatsisissami saqqummiussani aaqqiissutissat suli misissuisimanerpassuit siunnerfiuniakkallu aningaasalersorneqarsimanngitsut siunnerfioqqipput.

2024-mut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Ingerlatsinermi Sanaartornermilu 91 mio. kr.-nik sinneqartooruteqartussanngorlugu Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq.

Piffissami 2024-mit 2027-mut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Ingerlatsinermi Sanaar­tornermilu 708 mio. kr.-nik sinneqartoorutigineqartussaq siunnersuummi saqqummiunneqarluni.

Taamatullu missingersuutit inissisimaneranut malittarisassat 2024-mut siunnersuutit saqqummiunne­qartumi Namminersorlutik Oqartussat aningaasartuutaat ukiut sisamat tulliuttuni annerpaamik 2 pro­centimik qaffariassasut saqqummiunneqarpoq. Tamatumalu saniatigut oqaatigineqarluni ukiuni ataasiakkaani aningaasartuutit annertunerpaamik 1 procentimik qilaalerlugit qaffariariarsinnaassasut, tamannalu aallaaveqarluni pisortat aningaasartuutaat killilersimaarniarlugit malittarisassani si­unertaalluni.

Ukiorpassuarni aningaasap naleerukkiartornera qiviaraanni maannakkut qaffasinnerpaaffissaa aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit nalunaaruteqarnermini nalilerpaat, tassalu ukioq manna aningaasat naleerukkiartornerat 3,5%-iunissaa naatsorsuutigaat taamatullu aappaagumut suli qaf­fasinnerulluni 2024-imi 5 procentit sinnerlugit qaffanissaat naatsorsuutigineqartoq nalilersimavaat.

Aningaasat naleerukkiartornerat inuit pisissutigisinnaasaat naleruukkiartornissaa annertuujuvoq nunap inui inuuniapiloortut qiviaraanni, taamaammallu pissakinnerusunut aaqqissuussinissaq aatsaat taama nukinginnartigaaq, tassa nerisassat, assartukkat, ineqarnermut akiliutip, kiassarnermi innaal­lagiallu akiisa agguaqatigiissillugu qaffariarnerat annertuujussasoq takussaavoq. Akit qaffiarinissaat saqqummiunneqartoq imaannaanngitsuuvoq, tassami isertitat aningaasat atorsinnaasat inuiaqatigiinni nalikinnerulertussaapput nunap inuisa aningaasartuutaat qaffariartussaasup qaavatigut maannakkut aningasanut inatsimmi ersersinniarneqarmat aningaasarsiat allallu aningaasartuutaasut sipaarfiussa­sut.

Tamatuma saniatigut ernianut aningaasartuutit annertunerulernerat, taamatullu aningaasat naleerukkiartornerat qiviaraanni inuiaqatigiinnut tikkuussineq imaannaanngitsuuvoq.

Taamatullu aalisakkat avammut tunisartakkatta annertuseriarnerat annertugaluartoq aalisartut allallu malugivallaanngilaat Nunatsinni siuariartorneq appariartortoq aningaasaqarnermut siunnersuisooqatigiit oqaatigaat allaat siulittuutigaat 2023-mi 2 procentiniit 2024-imi 1 procenti ataatilaarlugu appassasoq siulittuutigaat.

Siuariartorunnaarnerup suliffeqarneq eqqornerussagaa oqaatigineqarpoq, Aningaasqarnermullu Siun­nersuisooqatigiit ilanngullugu aarlerisaaripput ilaatigut pisortat aningaasartuutaasa qaffanneqarnis­saat pillugit.

Tamannalu ilaatigut Naalakkersuisut Inatsisartut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi aningaasartuutitsigut qaffiariaateqarnissap killilernissaanut pingaarnersiueqqissaarnissatsinnik kinguneqartoq oqaaqqissaarutigineqarpoq.

Taamatut siunnerfeqarneq nunap inuinut inuuniapilooreersunut akisussaqaaq imaannaanngissaqaaq suut tamaasa suli akitsoqqissasut siulittuutigineqarpoq ila imaannaanngeqaaq. Toqqissisimaneq patajaassuseq qulequtiullugu siunnerfiit siulittuutigineqartullu saqqummiussat imaannaanngeqaat.

Naalakkersuisooqatigiit oqarluartaarutigaat toqqissisimaneq patajaassuserlu aningaasaqarnikkullu naalakkersuisullu nikerarnerujussuannik sullarlunneq annertooq ingerlanneqartoq qiviaraanni qulequttat soorluuna kisitsisit oqaluttuarnerannut naapertuuppallaanngitsut imaluunniit Aningaa-saqarnermut Naalakkersuisoq nassuiaassutissaqarnerluni toqqammavilersuutaasut saqqum­miunneqartut allatut paasineqassasut. Aningaasaqarnerpummi patajaatsumik inissisimanngitsoq siulittuu-tigineqarpoq aammalu toqqissimanarani sunniutissai eqqarsaatigalugit.

Naalakkersuisup oqaaseqarnermini ilanngullugu oqaatigaa siunnersuummi pisortat suliniutaat pingaarnerit pingasut toqqarneqarsimasut tassalu meeqqat inuusuttullu, peqqinnissaqarfik utoqqaallu atugaat.

Sooruna sanaartornerup siaarneqarnerusussap ingerlaqqinnissaa toqqaaqataaffiginikuusarput siun­nerfilerlugu aallartitseqataaffiginikuusarput maanna suliniutinut pingaarnernut ilaajunnaaqqittut aammami inuusuttunut inissiat sanaartornissaat siunnerfiummata Siumut Aningaasanut Inatsisis­samut isumaqatigiissummut peqataanngilaq, naak siunnerfiullutik aningaasalersornissaat pingaarnersiunermi peqataanitsinniit inissiortukkat ilaatigut siumumik siulittaasunngorniunnermi neqitsiullugit qineqqusaarutaallutik inissisimagaluartut. Alloriarnerullu aappaanik taaneqarluni siorna aningaasanut isumaqatigiissummi peqataaffigisatsinni nanginneqaraluartut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuulersoq aperisariaqarpoq naak taakku qineqqusaarutaasut sineri­ammut sanaartukkanik siammaanissamik oqaatsit kusanaqisut? Suliap nanginneranimi taakkartuk­katta ilaginikuuaat inuusuttunut inissiat saniatigut ilaqutariinnut inissialiortoqassasoq taamatullu utoqqarnut naleqquttunik inissialiortoqassasoq.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusoq aamma eqqaamaqaarput illuatungiliuttuulluni oqaaqqis-saarluni nipiliorluni kamaliullugu kapitalafkast allallu allaffissornikkut ingelatsinerit allallu inimut akiliutaasartunut akitsorsaataasarrtut atorunnaassasut, taakku aamma pingaarnersiunermi ato­runnaaqqippat imaluunniit ineqarnermut sivikeqisumik Naalakkersuisuullatsiarnermi pilersaarute­qaraluarnerluni, maannakkummi pingaarnersiuinermi aningaasanut inatsimmut ilaanngimmata.

Maannakkumut ineqarnikkut suut suliarineqarpat Siumut naalakkersuisooqataalermalli suliat inger­lareersut ingerlaqqittullu saniatigut – nul soqanngilaq kiinaangusarnannginnerluni aningaasamut inatsimmut taamanikkut atsioqataaffiginngisamik pingaarnersiuilluni siunenrfiullutillu aningaasaliiffigineqartut naalakkersuisuulluni suliakkiussat anguneri piinnarlugit nammineq suliatut nittarsaallugit saqqummiutissallugit? Aperiinnarpunga.

Taamatullu nammineq illuliassat pillugit Naleqqamiit 2018-iminngaaniit aallaqqaammut Siumut Naalakkersuisuutitaqarallarmat pissaarnermi aquut tigummigallarmagu qaqinniarsarileratigit tapersersorneqarnata inisssisimasariarluta Inuit Ataqatigiit Atassullu suleqatigiilluta kiisami inissillu­git siunnerfiuneri saqqummiunneqarnaveermata Inatsisartut aaliangiiffigissassaattut Naleqqamiit siunnersuuteqarneq taperserneqarmat siunenrfiusut maanna aamma nammienq suliatut siulittaasun­ngorniunnermi saqqummiuttaarneqartut tusaavagut. Aaliangiiffigineqarneraniit sivitsorsarneqarput kinguarsarneqarlutillu aatsaat noqqaasaarnikkut qujanartumik maannakkut siuartinneqarput uper­naamut inatsisitassaa qaqilerniarneqartoq siuartinneqarniarluni inissisimavoq.

Tupaallaatigisatsinnik illorput 2100 saqqummiunneqaraluarpoq naleqqussarlugu 2300-mik taallugu kisimi pilersaarusiorneqassasoq taakkungooq piumaneqarnerummata, uagullu atuisunut tusarni­aasaarnitsinni apersuisaarnitsinni takutinneqarpoq illorput 2000 ilanngullugu toqqagassaasaria-qartoq taassumalu ullutsinnut naleqqussarlugu ilanngullugu toqqagassaanissaa qaqilertaarparput maan­nakkullu paasivarput aamma tusaaneqarsimalluta.

Anguniagaqarfiginerani maannakkut Naalakkersuisut aningaasamut inatsisissamut siunnersuummi pingaarnersiullutik qulequttat pingasut toqqarsimasaasa iluaniinngilaq aningaasalersorneqarnisaa, taamaammallu aamma qaqilertaarparput aningaasaliissutit aappaagumut taakkununnga aamma qulakkeertariaqartut sanaqateqarluni illuliortarnermut aningaasaliissutit amigarujussuarmata, taa­maammallu nerioqaagut oqaasiinnaanngitsumik neriorsuutaasaartut allaat nammieq siiunnersuutituut qaqilerisaartut aamma aningaasartaqarnisaat qulakkeeqataaffigissaagaat uagutsinnut Naleqqamiit pingaarnerunngilaq kiap angunerai pingaarnersaat uagutsinnut Naleqqamut tassaavoq aningaasiiliiffiginerat ilanngullugit qulakkeernissaat taamaammat neriuppugut Aningaasanut inatsimmut isumaqatigiinniarnermi tamatuma pimoorunneqarluni aningaasartalernissaat qulakkeer-neqassasoq tamatumalu angunissaanut Naleqqamiit pimoorussilluta peqataajumaarpugut.

Sanaartornermi atortut akisoorujussuanngortaarlutik inittaarneri ingammik qisuit akitsortaarujussuar­neri malinnaavigaagut, taamaammat piffissanngorsorinarpoq nunatta nammineq pisuussutaanik atu­inerup annertusarnissaanut soorlu Siku Block atorlugu illuliortarnerit qammaanermilu ilinniar­titsinerit annertusarnissaanut aningaasaliisariaqarnerput Naleqqamiit pingaartillutigu aamma isumqatigiinniutinut ilanngunneqarnissaa ilisimaititsissutigaarput neriuutigeqaarpullu partiit allat tas­sani aamma peqatigiumaaraatigut.

Inuit toqqissisimasut pilersissagutsigit ineqarnikkut pitsaasumik aaqqissuussinissarput pingaarute­qartorujussuuvoq, taamaammallu Naleqqamiit eqqarsaatigilluakkamik aamma tamanna pillugu peri­arfissanik saqqummiussisaartuarpugut pingaartuummat aammalu uukkatarinerusariaqarluinakkatta ilagilluinnarmassuk. Isumaqatigiinniarnermi neriuutigeqaarput pingaartillugu tamanna qaqiligarput ilanngullugu alloriarfiujumaartoq.

Akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinneq isumaqatigiissutiginiarneqartoq peqataaffigaarput aammalu isummagut anngussorpagut neriuutigaarpullu sunniuteqartumik nunap inuinut iluaqutaasumik peqataasinnaassalluta.

Utoqqarnut iliuusissamik pilersaarusiorsimaneq qaqilerneqartuartarpoq utoqqarnut pitsanngorsaataa­sussanik saqqummiussuigaangatta. Utoqqarnut iliuusissamik pilersaarummut tupaallatige-qisatsinnik aningaasalersuisoqarsimannginnera uggoreqaarput ilami Naalakkersuisuusumit nipangersarniar­neqarlutalusooq oqaaqqissaariffginiartaratta utooqarnut tunngasunik qaqilerigaangatta pilersaarusioreersimanerminik innersuussilluni.

Sooruna utoqqaat ajunngivissumik pilersaarusiorfigeriarlugit aningaasamut inatsissamut aningaa-sartassai ilanngussorneqarsimanngitsut.

Naleqqamiit piumasaraarput Naalakkersuisut nassuiaateqarfigissagaatigut sooq pilersaarusioriarluni aningaasartassai ilanngorsorneqarsimannginnersut.

Utoqqaat pillugit aaqqiissutissat marlunnguit maanna kisimik qailerniarneqarput aningaasartalernis­saat eqqqarsaatigalugu, tassalu utoqqalinersiaqartut taamatullu siusinaartumik ikiorsiissutinik pisarta­gaqartut aappaasup isertitaat apeqqutaatinnagu pisatagaqalernissaat uani aningaasartalerniarneqarpoq taamatullu puigortunngortunut siunnersuuteqarnitsinnut Inatsisartut tapersiinerannut atatillugu aningaasaliinissaq taakku marlussunnguit pineqarput.

Utoqqalinersianut Inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq misissuataarnerani takusin­naavarput tamakkiisumik aappariinnut iluaqutaasussaanngitsoq taamatullu siusinaartumik soraarne­russutissialinnut tamakkiisumik atuutilertussaanngitsoq erserpoq, taamatut Naalakkersuisut saqqum­miinerat tupaallannartuuvoq, taamatut tupaallannartumik imaqarnera ilutigalugu tamatuma An­i-ngaasaqarnermut ataatsimiititaliami sukumiisumik misissorneqarnissaa innersuupparput.

Naalakkersuisut Imminoortarneq pillugu periusissiartik saqqummiuppaat tassungalu tunngatillugu aningaasaliissutaasartut apparneqarnerat tupigusuutigaarput, ilumoorsinnaangilarmi periusissamik periusissaq saqqummiuteriarlugu aningaasartuutit appassassut.

Peqqinnissaqarfimmut tunngasumik tupaallaatigeqisatsinnik saqqummiussisoqanngilaq akerlianik siunnerfioreersut suliaareersut aningaasartaat eqqaassanngikkaanni. Nakorsat allamiut pillugit im­mikkoortinneqartut qangaaniilli naleqqamiit qaqilertalerparput qallunaat akuerisssutaat atorunnaas­sasoq sakkortuumik akerlilersorneqartariarluni maannakkut paasineqarluni kiisami atuutilerpoq aatsaat qallunaat nunaanni taamaaliulermata nunatsinni ajornarunnaariasaarporaasit, neriuppugut sineriammi nakorsaqarnissamut iluaqutaasussamik aningaasaliisoqassasoq, taakkumi maannakkut aningaasamut inatsisissami ilanngunneqarsimanngillat taamaallat pissarsiortarnissamut allamiunik atorfinititsisarnissamut qulaajaaginnarniarluni inissisimasoqarpasimmat.

Peqqinnisaqarfimmut tunngasumik siorna isumaqatigiinniaratta siffialuttut seeqquluttullu ilunger­suutigisimavagut suliaritittarnissaat tamannalu iluatissimavarput, taakkulu aningaasat immik­koortinneqarsimasut atorneqarsimanersut ersinngilaq aammalu suliarineqarnissaminnut utaqqisut amerlasoorujussuusut aningaasaliiffigineqaqqigatik inissinnerat ajuusaarnarpoq ilami inuit anniaate­qartut ukiorpassuit utaqqisut ikiorserneqarnissaat aningaasaliiffigisariaqartut Naleqqamiit isu­maqarfigigatigu.

Aningaasamut inatsisissamut siunnersuummi akitsuusersuinissaq 110 mio kr. angullugit iserti­taqarnerunissaq inuit kaasarfianiit aallerneroqqilerneq Naleqqamiit pakatsissutigingaaratigu oqaati­gerissuarput. Nuuk imeq atorunnaarnerani imeruersaatit allallu qillertuusamik pooqartut eqqus­sorneranni akitsuut atuutiinnarniarneqarpoq tamannalu isertissutaanerunissaa inuit kaasarfiinik aal­larnertut Naleqqamiit isigaarput aammalu tupigusuutigaarput ISANI A/S eqqaavilerinermut ikuallaa­vinnik pilersitsinniarneqarneqartunut ingerlasisussatut inisseriarlugu maannakkut Inatsisartut suliluunniit akuerinngikkaat neriorsorneqareerpoq 10 mio kr. angullugit aningaasaliiffigineqassasoq puuukunik utertitsisarnermut suliaqartussanngorlugu.

Taamatullu toqqissisimaneq qulequtiullugu Naalakkersuisutut VAT-mik eqqussiniarlutik misissu­iniarlutik nalunaaruteqarput tassalu value added tax tulluuttoortoq oqaaseq atorlugu missuiniarlutik tapiliussami isumaqatigiissummi allapput. Aaqqissuussineq nalinginnaasumik tamanut eqqui­sussamik akitsuusersuineq aaqqissuussinermik taarserneqarsinnaanera misissorneqassasoq oqaatigi­neqarpoq, taamaaliornikkunngooq nioqqutissat pisiassat akitsuusersugassat isertitaqassutsimut naleqqussarnerusinnaanerat nalilersorneqarsinnaanngorlugu.

Pisiassanik akitsuusersuiniarluni maannakkut siunnerfeqartoqarnera akileraartarnermut isumaqatigi­inniarnerit ingerlakkaluarlugit partiit suli isumaqatigiissuteqanngitsut Naalakkersuisooqatigiit saqqummiuttaarneqareersunik misissuiniarluni ilassutitut isumaqatigiissummi siunnerfeqareernerat tupinnaqaaq.

Tassa isumaqatigiinniarnermi saqqummiuttaarneqartut akitsuusersuinissat maannakkut suli isu­maqatigiittoqanngikkaluartoq Naalakkersuisooqatigiit pisiassat akitsuusersornissaanut siunner­feqarnerat isumaqatigiinniutit naammassinngitsut suli killifeqarnerat imaanngaatsuuvoq.

Periuserineqartoq kusanaaqaaq – sunaana siunnerfigineqartoq sooruna tuluit oqaasii atorlugit pisias­sanik akitsuusersuiniarneq eqqunniarneqalersoq. Sunaana misissorneqalersoq kisitsisit pigeriikkatta saniatigut. Qanoruna annertutigisumik Naalakkersuisut takorluugaqartut VAT-mik taanagu sooruna qallunaatut taaginnarneqanngittoq moms-imik eqqussinissamik misissuiniarlutik Naalakkersuiso­oqatigiit siunnerfeqartut. VAT value Added tax tassalu moms pisiassanut akitsuut qanoruna anner­tigisoq takorloorneqartoq, qaallunaat nunaaniittuulli 25 % moms-imik eqqussilertoqarniartoruna ima­luunniit qanoruna pilersaaruteqartoq? Isumaqarpunga ammanerusumik periuseqarluni suliniarluni imminut nittarsaakkaanni innuttaasut ilisimatinneqartariaqarput innuttaasut akitsuutinik eqqussiffigi­nissaanut pilersaarutaalersunut.

Nioqqutissat maannakkut amiilaarnaannartunik akeqalernikuupput ingammik isorliunerusuni inuit inuuniarnnerannut sakkortuumik sunniuteqarpoq aappaagugooq inflation suli ukioq mannamiit sak­korunerussaaq tassa aningaasat naleerukkiartornerat nioqqutissat akitsorujussuarnikut akitsoqqinnis­saat ornipparput. Nioqqutissat taama akisoreertigisut qaavatigut akitsuusersorneqalerpata akit amiilaannarsiinnassapput. Qanoruna annertutigisumik akitsuusersuiniartusi.

Aningaaserivigut tamavimmik sinneqartoortaarujussuarput maannakkulli aalisartut umiatsiaararsor­tut aningaasanik atorniarsinnaanerat mattunneqarnikuupput.

Nunatsinni naalakkersuinikkut imminut pilersornerulernissarput saqqummiuttaarpaat uumasuute­qarneq nunaateqarnermullu tamanna samminerusoq malunnarpoq ilami taakku annertuumik tapersersorneqarput aningaasarpassuarnillu ukiut tamaasa millionerpassuarnik taperneqartarlutillu ajunngitsumik periarfissinneqartuarput, kisiannili umiatsiaararsortortagut atugaat atorniarsinnaanerat aallatigullu soorlulusooq soqutaanngitsutut isigineqarput allaat amerlavallaartut ikilisartariaqartut oqariartortaartoqarpoq ila killiffik imaannaanngitsuuvoq.

Umiatsiaararsortut nunatta pinngitsoorsinnaangilai pitsaanerusumik politikkikkullu tapersorne-qarnerulernissaat angusariaqalerpoq.

Immikkut ikiorsiisarnissamik aningaasateqarfik upernaaq eqqartugarput aningaasanut inatsimmi aningaasartaqanngilaq kinguarsariarlugu misissuisoqariarluni ikiorsiinaveersaarluni ikiornaveersaar­tariarlugit nipaaruteriarlugit maannakkut aningaasaliisoqaqqinnginnera Naleqqamiit ippinnar­toqar-tipparput, neriuppugut isumaqatigiinniarnermi aaqqinneqarumaartoq.

ESU-mut aningaasaliissutaasartut qaffattariaqartut Naleqqamiit isumaqarpugut nunatsinni nunap inui ineriartornermut nutarsaanissamullu peqataalernissaat anguneqarsinnaanngorlugu inissitoqarni­assammt

Aningaasanut inatsisissamut siunnerfiusussat nuna tamakkerlugu ineriartortitsinissaq oqaatigini­araanni aamma aningaasaliinertai peqataasariaqarput oqaq amigavippoq aamma aningaasaliinikkut sineriammi ineriartornermut assaat sulisariaqarput ila aalisagartai karsimut isaatissutigiinnarunnaar­lugit aamma aalisarusukkaluartut aalisarnaveersaartikkunnaarlugit periarfissarsiorniartigit pikkorin­nerusariaqarpugut, taamaaliorutta sulineriat aalisartorpassuit aalisarnerat inerisarutigu kivitseqataa­reersut suli aamma annertunerungaartumik kivitseqaasinnaangnortissuagut.